Petun kemiallisesta koostumuksesta on suoritettu alustavia tutkimuksia, mutta kunnollinen tutkimus petun ja pettuleivän flavonoidipitoisuuksista ja prosyanidipitoisuuksista puuttuu. Nämä tiedot ovat kuitenkin välttämättömiä petun antioksidatiivisten ominaisuuksien karakterisoimiseksi ja kliinisten kokeiden suorittamiseksi. Prosyanidiinit ovat katekiinien (flavan-3-oli) dimeerejä ja oligomeerejä, joita esiintyy erityisesti petussa ja kasvien siemenissä. Proantosyanidien on todettu omaavan voimakkaita antioksidatiivisia vaikutuksia. Ne muodostavat komplekseja metalli-ionien kanssa sekä toimivat antioksidantteina ja vapaiden radikaalien sieppaajina. Pettu sisältää runsaasti sekä katekiineja että proasyanideja. Koska kirjallisuuden mukaan prosyanidit ovat voimakkaita antioksidantteja ja niitä esiintyy yleensä vähintään yhtä paljon kuin katekiineja, on tärkeää voida määrittää myös ne, jotta petun antioksidanttien pitoisuuksista saataisiin oikea käsitys. Ranuan pettuosuskunta on valmistanut pettua jo vuosia, ja pettuleipätuotteita on testattu sekä kotimaassa että kansainvälisillä messuilla hyvin tuloksin. MTT:n Elintarvikekemian tutkimus on kehittänyt luotettavan menetelmän katekiinimonomeerien (epigallo- ,(+)- ja epikatekiini sekä epigallokatekiinigallaatti ja epikatekiinigallaatti) määrittämiseksi elintarvikkeista. Tätä menetelmää onkin kokeiltu menestyksellisesti esim. petun katekiinien määrittämiseen. Tarkoitus olisi laajentaa analytiikkaa koskemaan myös oligomeerisiä katekiiniyhdisteitä, joita esiintyy runsaasti etenkin petussa. Tutkimuksen toisessa vaiheessa katekiinien ja prosyanidien pitoisuudet määritetään sekä petussa että pettuleipätuotteissa, joita tullaan käyttämään myöhemmissä kliinisissä tutkimuksissa. Tulosodotukset: Prosyanidien määritysmenetelmän validointi petusta ja pettuleivästä ja tulokset petun antioksidanttikoostumuksesta. Menetelmä on välttämätön petun terveysvaikutteisten yhdisteiden karakterisoimiseksi. Flavonoidipohjaisten funktionaalisten elintarvikkeiden kehittäminen saattaa olla tulevaisuudessa merkittävää sekä kotimaisen elintarviketeollisuuden että maatalouden kilpailukyvyn kannalta. On mahdollista, että pettututotteiden käytöllä voitaisiin lipoproteiinien hapettumismuutoksista aiheutuvaa ateroskleroosia ehkäistä. Tämä olisi erityisen tärkeää siksi, että meillä sydän- ja verisuonitaudit ovat keskeisiä kansantauteja. Pettuleipä ja muut pettutuotteet saattavat siten osoittautua erinomaisiksi funktionaalisiksi elintarvikkeiksi, joilla voi olla myös vientipotentiaalia.
Vastaava tutkija
Kumpulainen Jorma Hankkeen kesto 2001 - 2002
Asiasanat
pettu
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|