Tausta ja tavoitteet: Runsas kalkitus paransi MTT:n 1990-luvun tutkimuksissa vilja- ja rypsisatoja poikkeuksellisen tehokkaasti jäykillä, tiiviillä savimailla. Sadot suurenivat pH:n noustessa jopa seitsemän yläpuolella. Kun myös satojen typpi- ja fosforipitoisuudet suurenivat, näiden ravinteiden otto ja hyväksikäyttö paranivat merkittävästi. Kalkin edullisten vaikutusten primäärisiä syitä ja mekanismeja ei tunneta tarkasti, mutta eräs todennäköinen tekijä oli maan mururakenne, jonka stabilisoituminen helpottaa juurten kasvua ja ravinteiden ottoa. Rakenteen paraneminen voi kirjallisuustietojen mukaan johtua kalsiittikalkin aiheuttamasta maan vaihtuvan kalsiumin osuuden kasvusta magnesiumin kustannuksella, sillä magnesiumin osuus makrokationeista on savimaissamme eräiden ulkomaisten tutkimusten mukaan yleisesti arveluttavan korkea. Luontaista magnesiumia on syvemmällä ylimäärin useimmissa savissa, ja aitosavissa myös kyntökerroksessa. Makrokationien määrän ja suhteiden vaikutukset tulisi tuntea pH-tavoitetta ja kalkkilaatua valittaessa. Tutkimuksessa selvitetään pH-luvun ja kationikoostumuksen vaikutusta saven rakenteeseen käyttämällä murujen märkäseulontaa ja Jouko Vuorisen väitöskirjatyössään kehittämää menetelmää, joka perustuu maasuspension selkiytymiseen. Tutkittavista näytteistä muutetaan kationikoostumus lisäämällä niihin kalsiumia ja magnesiumia erilaisina kalkitusaineina ja liukoisina suoloina sekä huuhtomalla ylimääräiset ionit pois.
Vastaava tutkija
Saarela Into Hankkeen kesto 2001 - 2001
Asiasanat
maanesteen elektrolyytit, maan pH, maan kationien Ca/Mg-suhde, saven koagulaatio, savisuspension selkeyttäminen
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|