Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan turkistarhauksen on vähennettävä ympäristöpäästöjään vuoteen 2006 mennessä alle puoleen 1990-luvun alkupuolen tasosta. Pääasiassa päästöjen vähentämisvelvoitteeseen pyritään tarhalla tehtävillä rakenneratkaisuilla estämällä entistä tehokkaammin typen ja fosforin pääsy vesistöön. Mikäli rehuraaka-aineiden markkina- ja saatavuustilanne mahdollistavat, merkittäviä päästöjen alennuksia voidaan saada kuitenkin aikaan myös rehun koostumusta muuttamalla, ts. typen ja fosforin yliruokintaa vähentämällä. Typen osalta rehumuutoksella ollaankin pääsemässä merkittäviin tuloksiin, sillä viime vuosien tutkimusten perusteella ketun rehun valkuaispitoisuutta on syysjaksolla (kulutus yli 50 %) voitu alentaa selvästi. Siitoseläinten talvirehun valkuaispitoisuus on perinteisesti ollut erittäin korkea. Talvirehun valkuaispitoisuuden alentaminen voi johtaa merkittävään typpipäästöjen vähenemiseen, koska talvikautena rehusta kuluu myös merkittävä osa (20-30 %). Vaikka alennetulla valkuaispitoisuudella ruokittujen kettujen valkuaisen tarve tulisikin hyvin tyydytetyksi, valkuaisen alentaminen nostaa virtsan pH:ta, mikä saattaa välillisesti lisätä virtsatietulehdusten määrää. Eläinten terveys ja mahdollisesti pentutulos voivat huonontua. Virtsan happamuuteen voidaan vaikuttaa erilaisilla lisäaineilla. Ammoniumkloridia (salmiakki) käytetään mm. minkkien rehussa pH:n pudottajana estettäessä virtsakivien muodostumista kesä-heinäkuussa. Toinen mahdollisuus on käyttää aminohappo metioniinia, sillä juuri rikkipitoisten aminohappojen jäämät (rikki) happamina alentavat virtsan pH:ta. Kokeen tarkoituksena on selvittää ja tutkia niitä keinoja millä virtsa saataisiin pysymään happamana (alle pH 7) silloinkin kun rehun valkuaispitoisuus on alennettu lähelle tasoa joka riittää tyydyttämään eläimen valkuaisen tarpeen. Kokeessa verrataan runsaasti valkuaista sisältävää rehua niukasti valkuaista sisältävään rehuun, jota täydennetään metioniinilla tai ammoniumkloridilla. Kokeessa selvitetään myös valkuaistason ja metioniinitäydennyksen vaikutuksia kettujen typen hyväksikäyttöön.
Vastaava tutkija
Rekilä Teppo Hankkeen kesto 2001 - 2001
Asiasanat
sinikettu, kettu, valkuainen, metioniini, typen metabolia, virtsan happamuus
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|