Hankkeen tavoitteena on verrata paljasjyväisen kauran viljelyn ja rehukäytön kustannuksia tavanomaiseen mekaanisesti kuorittuun kauraan ja taloudellisiin laskelmiin nojaten määrittää kilpailukykyisen paljasjyväisen kauran satoisuusvaatimus. Tavanomainen kaura on Suomen toiseksi eniten viljelty viljalaji ohran jälkeen. Noin promille kaura-alastamme on paljasjyväisellä Lisbeth-lajikkeella. Pääosa kauran tuotannosta, noin 2/3, käytetään eläinten rehuna suoraan maatiloilla. Kauran rehunkäyttömahdollisuuksia on rajoittanut lähinnä suuri kuoripitoisuus. Rehuarvoltaan oljen veroiset helpeet, joita puhekielessä sanotaan kuoriksi, alentavat tavanomaisen kauran rehun energia-arvoa. Paljasjyväisellä eli kuorettomalla kauralla helpeet irtoavat puinnissa ja satona saadaan runsasenergistä, öljypitoista rehua. Korkean öljypitoisuuden ja hyvän rasvahappokoostumuksen lisäksi paljasjyväisen kauran valkuaispitoisuus on korkea ja sulavuus rehukäytössä lähes maissin ja vehnän luokkaa. Paljasjyväisen kauran ongelmana ovat olleet heikkosatoiset lajikkeet. Ne ovat rajoittaneet viljelyn laajentamista. MTT:n tutkimusasemilla tehdyt lajikekokeet kuitenkin osoittivat, että heikkosatoiselle Lisbeth-lajikkeelle on korvaajia eli tavanomaisen Salo-kauran ydinsadot ylittäviä paljasjyväisiä lajikkeita. Tärkeä päämäärä rehukäyttöä ajatellen onkin saada markkinoille lajikkeita, jotka tuottavat kilpailukykyisiä rehuyksikkösatoja. Toisaalta tavanomaisen kauran erinomainen ravintoainekoostumus ja korkea jyväytimen energiapitoisuus on pyritty hyväksikäyttämään kuorimalla kaura mekaanisesti. Kuorintaan voidaan käyttää maatiloille soveltuvaa kuorintaan kehitettyä laitetta, joka erottelee olkimaiset akanat arvokkaista ytimistä. Myös eräät rehutehtaat käyttävät prosessoinnissaan ns. rehukuorintaa, jossa kuumennettu jyvä valssataan. Tämän toimenpiteen johdosta tavanomaisen kauran painosta häviää noin 15 - 17 % kuorta lähtömateriaalin kuoripitoisuuden ollessa 22 - 23 %. Mekaanisessa kuorinnassa kuorinnan teho ja kuorinnan jälkeinen jyvän ravitsemuksellinen saanto ovat ratkaisevia kannattavuus tekijöitä. Kuorinnan tehoon vaikuttavat lajike, viljan kosteus ja kypsyysaste. Kuorinta on eittämättä kustannuserä, joka täytyy pystyä taloudellisesti kompensoimaan rehun korkeampana käyttölaatuna.
Vastaava tutkija
Peltonen-Sainio Pirjo Hankkeen kesto 2001 - 2001
Asiasanat
paljasjyväinen kaura, kaura, kuorinta, säilyvyys, talous
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|