Pellava on ikivanha viljelykasvi, jota on perinteisesti käytetty rohdoksena. Pellavan siemen sisältää erilaisia terveyteen edullisesti vaikuttavia yhdisteitä kuten lignaaneja ja n-3-rasvahappoja, erityisesti alfa-linoleenihappoa. Siemen sisältää myös ns lima-ainetta, musiinia, jota perinteisesti on käytetty mm. vatsavaivoihin ja sillä on mahdollisesti samoja terveysvaikutuksia kuin ravintokuidulla. Pellava sisältää runsaasti polysakkarideja, jotka ovat sitoutuneet kuoren ulkopintaan. Tätä kumia kutsutaan pellavamusiiniksi tai pellavasiemenlimaksi ja sen määrä vaihtelee 4-8 %. Pellavamusiini koostuu vesiliukoisista hiilihydraateista, proteiinista ja tuhkasta. Prebioottiset yhdisteet ovat ravinnon komponentteja, jotka eivät sula ihmisen tai eläimen ruuansulatuskanavassa, mutta tietyt paksusuolen hyötymikrobit kuten bifidobakteerit ja laktobasillit voivat käyttää niitä hyväkseen ja siten edistää isännän terveyttä. Hyötymikrobien, probioottien kasvua edistävät, prebioottiset komponentit ovat tyypillisesti oligosakkarideja sisältäviä sokeriyhdisteitä. Prebioottivalmisteita on saatavana jo kaupallisesti, tärkeimmät ryhmät tällä hetkellä ovat frukto-oligosakkaridit ja galakto-oligosakkaridit. Oligosakkaridit ovat erittäin mielenkiintoisia myös teknologisesti, sillä niillä voidaan vaikuttaa edullisesti tuotteen rakenteeseen ja makuun. Pellavan musiini on runsas sokerisisältö tekee siitä lupaavan tutkimuskohteen prebioottisten vaikutusten kannalta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää eristämisprosessin vaikutusta musiinin saantoon ja ominaisuuksiin sekä kehittää teollisen mittakaavan menetelmä musiinin eristämiseksi. Tutkimuksessa selvitetään lisäksi musiinin kemiallista koostumusta ja sen käyttäytymistä elintarvikeprosesseissa. Tutkimuksen tavoite on myös tutkia pellavamusiinin prebioottista aktiivisuutta in vitro -olosuhteissa ja in vivo koe-eläinmallissa.
Vastaava tutkija
Ryhänen Eeva-Liisa Hankkeen kesto 1999 - 2001
Asiasanat
pellava, pellavan musiini, prebiootit, musiinin eristäminen
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|