Tilakoon kasvaessa peltotöihin käytettävää aikaa pinta-alayksikköä kohden halutaan vähentää, jotta yksi henkilö ehtii hoitaa entistä suuremman alan peltotyöt mahdollisimman oikeaan aikaan. Lisäksi viljan hinnan lasku edellyttää tuotantokustannusten karsimista. Kevätviljojen viljelyssä tavanomainen kasvualustan perustaminen (kyntö, kylvömuokkaus, kylvölannoitus) vaatii useita työvaiheita. Viime vuosina on yleistynyt kevätviljojen suorakylvö, joka nopeuttaa kasvualustan perustamista merkittävästi. Viljelijöiden, neuvojien ja konevalmistajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella tutkimustietoa kevätviljojen suorakylvöstä tarvittaisiin nopeasti. Kevätviljojen suorakylvöstä on tehty vähän kokeita. Suomalaisilla savimailla kokemukset kevätviljojen suorakylvöstä eivät ole olleet rohkaisevia. Kokemusten mukaan kylvö suoraan sänkeen on useimmiten pienentänyt satoa poutivilla savimailla noin 2/3:een muokatun maan sadosta. Ongelmana on, että siemenet eivät idä eikä kasvusto orastu kunnolla. Todennäköisesti haihtumissuojan puutuminen maan pinnassa on osaltaan syynä huonoihin kokemuksiin kevätviljojen suorakylvöstä. Kun maata ei muokata, etenkin monivuotisten rikkakasvien torjuntatarve kasvaa. Lisäksi maan pintaan jääneet kasvustojätteet voivat lisätä kasvitautien esiintymisen riskiä. Torjuntatarpeen kasvu lisää torjunta-aineiden käyttöä, kustannuksia ja työtä. Suorakylvön vaikutuksesta torjuntatarpeeseen on kuitenkaan vähän tutkimustuloksia suomalaisissa oloissa. Siirryttäessä useita työvaiheita vaativasta tavanomaisesta kasvuston perustamisesta suorakylvöön työvaiheiden määrä vähenee ja koneketju yksinkertaistuu. Voidaan olettaa, että viljelyn kustannukset laskevat. Toisaalta torjuntatarpeen lisääntyminen kasvinsuojelussa voi lisätä tuotantokustannuksia. Kevätviljojen suorakylvön taloudellisuudesta verrattuna muihin viljelymenetelmiin ei ole kuitenkaan käytettävissä laskelmia. Vuosina 2000 ja 2001 tehtyjen kenttäkokeiden perusteella todettiin, että kylvön ajoitus oli savimailla suorakylvössä hankalaa. Sänkimaa kuivuu yleensä hitaammin kuin kynnös. Ei tiedetä, pitäisikö maan olla kosteampaa vai kuivempaa kuin tavanomaiseen kylvöaikaan. Kokemusten mukaan siemen multautui paremmin, kun kylvöä viivästytettiin kynnöksen kylvöaikaan verrattuna. Keväällä aikainen kasvuun lähtö on kuitenkin tärkeää, jotta auringon säteilyenergia voidaan hyödyntää tehokkaasti. Kylvön ajoitus on sekä sadon tuoton että menetelmän kehittämisen kannalta tärkeä tutkimusaihe. Vuoden 2001 tulosten mukaan suorakylvöön siirryttäessä kasvinsuojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rikkakasvitilanne pellolla tulisi tarkistaa jo syksyllä. Muokkaamattomassa maassa syksyllä itävät rikkakasvit voivat kehittyä niin reheviksi, että niiden torjuminen keväällä on hankalaa. Kasvinsuojelun ohjeistaminen suorakylvössä onkin tärkeää. Vuonna 2001 todettiin myös, että kevätviljojen välillä oli selviä eroja suorakylvettäessä. Viljojen soveltuvuuden vertailu vaatii kuitenkin useampia koevuosia. Lisäksi sadon määrän ohella on selvitettävä myös sen laatu suorakylvettäessä. Hankkeen yhteydessä teetettiin vuonna 2001 ajankäyttötutkimus. Tämä mahdollistaa tarkat työnmenekkilaskelmat, joita tarvitaan mm. talouslaskelmissa. Hanke jatkuu v. 2002 tutkimusnumerolla 243-03 "Kevätviljan suorakylvö hienojakoisilla mailla - kylvön ajoitus, sadon laatu ja kasvinsuojelu"
Vastaava tutkija
Alakukku Laura Hankkeen kesto 2001 - 2001
Asiasanat
kate, suorakylvö, muokkaus, kyntö, sänkimuokkaus, kaura, ohra, kevätvehnä, rikkakasvit, kasvitaudit, kasvinsuojelu, tuotantokustannukset, työn käyttö
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|