Kuorettomat kaurat tuottavat laadultaan erinomaista satoa. Hehtolitrapaino on 7-9 kg, valkuaispitoisuus 3-4 prosenttiyksikköä ja öljypitoisuus 1,5 - 2,1 prosenttiyksikköä kuorellisia kauroja suurempi. Siksi sato soveltuu rehuksi ja erikoisrehujen raaka-aineeksi mm. pikkuporsaille (NÃ?SI 1992). Broilertuotannossa kuoretonta kauraa on menestyksellisesti käytetty rehuna eräillä tiloilla jo vuosien ajan. Kaikenkaikkiaan kuorettomien kaurojen viljely on toistaiseksi ollut vähäistä. Eräs syy tähän on käsitys, että ne ovat ydinsadonkin tuottajina kuorellisia kauralajikkeita heikkosatoisempia. Kasvityyppinä kuoreton kaura poikkeaa perinteisistä kauralajikkeista. Sovittamalla viljelytekniikka kuorettoman kauran vaatimusten mukaan satoeroa perinteisiin kauroihin voitaisiin pienentää. Ensimmäinen kasvuajaltaan meille sopiva kuoreton lajike, Lisbeth, on hyväksytty kasvilajikeluetteloon 1994. Sen ydinsato on virallisissa lajikekokeissa ollut 70 - 80 % perinteisten kuorellisten lajikkeiden ydinsadosta (JÃ?RVI et al. 1996). Lisbethiä satoisampi uusi lajike, BOR 1307, on parhaillaan virallisissa lajikekokeissa. Tutkimus tuottaa perustietoa kuorettomien kauralajikkeiden vaatimasta viljelytekniikasta Suomen oloissa. Jos tutkimuksessa löytyy viljelyteknisiä keinoja kuorettomien kauralajikkeiden sadon nostamiseen, saadaan niiden avulla nykyiset kuorettomat lajikkeet laajemmin viljelyyn, ja samalla saadaan perusteet kasvinjalostuksen tulevina vuosina tuottamien entistä parempien lajikkeiden viljelyyn. Maatalouden tutkimuskeskuksen Etelä-Pohjanmaan, Hämeen ja Lounais-Suomen tutkimusasemilla järjestettävällä kolmivuotisella kenttäkokeilla on tarkoitus selvitettää kuorettomille kauralajikkeille Suomen oloissa sopivaa viljelytekniikkaa. Kenttäkokeissa tutkitaan ainakin kylvötiheyden, kylvösyvyyden ja peittauksen vaikutusta kuorettoman kauran kasvuston muodostumiseen ja sadontuottoon. Alustavissa kokeissa Etelä-Pohjanmaan tutkimusasemalla 1997 kuoreton Lisbeth lajike reagoi kylvötiheyteen eri lailla kuin perinteinen Veli. Kuoreton lajike tuotti parhaan sadon suuremmalla siemenmäärällä kuin kuorellinen.
Vastaava tutkija
Kangas Arjo Hankkeen kesto 1998 - 2001
Asiasanat
kaura, viljelytekniikka
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|