Tämän EU-hankkeen (MEMO) tarkoituksena on selvittää, muuttuuko maaperässä olevien raskasmetallien liukoisuus ja sen myötä myös metallien liikkuvuus peltojen metsityksen seurauksena, kun maa kalkituksen loputtua happamoituu. Tutkimuksen tavoitteena on luoda EU:lle ohjeet, joilla peltojen metsityksen mahdollisesti aiheuttamat raskasmetalliriskit voitaisiin hallita. Suomessa tutkimuksen piiriin kuuluu eri puolilta maata kolme koealuetta, jotka on metsitetty männylle, kuuselle tai koivulle noin 30 vuotta sitten (Alue I: Kemi-Pello-Tervola: Alue II Kalajoki-Pyhäjärvi ja Alue III: Satakunta). Tutkittavat alueet edustavat pääasiassa kivennäismaita. Vain yksi näytepistepari edustaa turvemaata. Näytepistepareja on yhteensä 12, joista 12 näytepistettä on metsitettyjä ja vastaavasti 12 näytepistettä peltokäytössä. Maanäytteitä kerätään metsitetyistä näytepisteistä 5 eri syvyydestä ja peltonäytepisteistä 3 syvyydestä. Maanäytteitä kerätään yhteensä 96, joista analysoidaan spesioimalla kadmium, lyijy, kupari, sinkki ja elohopea. Raskasmetallien spesiointi tehdään uuttamalla maanäytettä useita kertoja peräkkäin erivahvuisilla liuoksilla. Näin saadaan selvyyttä metallien esiintymismuodoista maaperässä. Metallien käyttäytymistä kuvaavien matemaattisten mallien avulla analyysituloksista tehdään johtopäätöksiä metallien liikkuvuudesta vesiin ja eliöihin ajan funktiona erilaisissa ilmasto- ja laskeumaolosuhteissa.
Vastaava tutkija
Mäkelä-Kurtto Ritva Hankkeen kesto 1997 - 2001
Asiasanat
elohopea, kadmium, kupari, lyijy, mallintaminen, peltojenmetsitysohjeet, sinkki, spesiointi
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|