Sikojen fosforin tarvetta on selvitetty 1990-luvulla useissa koti- ja ulkomaisissa tutkimuksissa. Tuloksiin perustuen sikojen ruokintasuositukset uusittiin vuonna 1995. Tällöin fosforin ja kalsiumin tarvesuosituksia pinennettiin ja fosforin tarve ilmoitettiin sulavana fosforina. Tarkennetun fosforiruokinnan avulla on voitu vähentää tehokkaasti sikaloiden ympäristökuormitusta. Niukan fosforiannostelun vaikutuksia hyvän kasvukyvyn omaavien sikojen luunmuodostukseen ja tuotantotuloksiin ei kuitenkaan tunneta kovin hyvin. Lisäksi osa ulkomaisista ruokintasuosituksista perustuu lyhytaikaisiin kokeisiin, joissa sikojen kasvu on usein ollut alle 900 g/pv. Tutkimuksessa pyritään määrittämään suositukset rehun kalsiumin ja fosforin määrästä ja näiden suhteesta nopeasti kasvaville 10-110 kiloisille lihasioille tuotantotuloksiin, sulavuusmäärityksiin ja luuanalyyseihin perustuen. Tutkimuksessa selvitettiin fosforitason, fosforilähteen ja sukupuolen vaikutusta lihasikojen tuotantotuloksiin, liikuntapisteisiin, luun murtolujuuteen, ominaispainoon ja tuhka- ja fosforipitoisuuteen. Tutkittavia fosforitasoja oli kolme: nykyinen suositus ja tätä 15 ja 30 % suuremmat tasot. Sulavaa fosforia oli alkukasvatusrehuissa 2.7, 3.1 ja 3.5 g/ry ja loppukasvatusrehuissa 2.5, 2.9 ja 3.3 g/ry. Fosforilähteinä olivat monokalsiumfosfaatti tai lihaluujauho. Kalsiumin ja sulavan fosforin suhde oli kaikissa rehuissa 2.8. Alku- ja loppukasvatusrehuissa oli 9.5 ja 7.0 g sulavaa lysiiniä/ry.
Vastaava tutkija
Siljander-Rasi Hilkka Hankkeen kesto 1998 - 2000
Asiasanat
lihasika, kalsium, fosfori, monokalsiumfosfaatti, lihaluujauho
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|