Maatalouden ympäristötuen edellyttämä kasvipeitteellisyysvaatimus edellyttää käytännössä Etelä-Suomen viljanviljelytiloilla syyskynnön osittaista korvaamista syyssänkimuokkauksella. Kuitenkin eri syyssänkimuokkausvälineiden, muokkaussyvyyden tai muokkauskertojen vaikutuksista kevätviljojen sadon määrään ja laatuun on niukasti tietoa. Tässä tutkimuksessa verrataan eri sänkimuokkausmenetelmien (välineinä kevyt tai raskas kultivaattori tai lapiorullaäes, muokkaussyvyyksinä 8 tai 14 cm, muokkaus kertaalleen tai kahdesti) sekä kynnön ja syksyllä sängelle jätetyn maan vaikutuksia kevätviljojen satoon. Tähänastisten tutkimusten mukaan aurattomaan viljelyyn siirtyminen johtaa seuraavina lähivuosina viljasatojen laskuun. Savi- ja hiesumailla auraton viljely ei aiheuta myöhempinä vuosina sadonmenetyksiä, sillä aurattomassa viljelyssä alkaa vähitellen muodostua hyvän rakenteen omaava humuspitoinen maan pintakerros. Tässä tutkimuksessa kenttäkokeen perustamisvuonna 1995 levitetyllä turpeella (200 m3, 50 % koeruudun pinta-alasta) pyritään aikaistamaan hyvän pintarakenteen kehittymistä, ja turpeen vaikutuksia satoon tutkitaan eri muokkausmenetelmissä.
Vastaava tutkija
Turtola Eila Hankkeen kesto 1995 - 2000
Asiasanat
kyntö, kevennetty muokkaus, kevätviljat, sadon laadu, sato, savimaa, sänki, sänkimuokkaus, turve
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|