Rehukustannukset muodostavat reilusti yli 50 % kotieläintuotannon kustannuksista. Pohjoismaissa rehukustannukset olivat vuonna 1993 noin 30 miljardia markkaa, joten oikean rehujen arviointijärjestelmän taloudellinen merkitys on suuri ja pienetkin parannukset voivat johtaa huomattaviin säästöihin. Nykyiset rehujen arviointijärjestelmät perustuvat faktoriaaliseen laskentatapaan ja empiirisiin riippuvuussuhteisiin eivätkä mekanistisiin märehtijöiden ruoansulatusta kuvaaviin malleihin. Nykyinen järjestelmä ei pysty ottamaan huomioon rehuannoksen komponenttien välisiä yhdysvaikutuksia ravintoaineiden sulatuksessa ja metaboliassa ja rehulla on vain yksi tietty kiinteä arvo. Tästä syystä esimerkiksi väkirehun määrän lisäyksellä ei saada odotettuja tuotosten lisäyksiä, koska rehuannoksen sulavuus ei lisäänny ennustetulla tavalla. Märehtijöiden rehujen arviointi tulevaisuudessa tulee perustumaan enemmän rehujen arvoon pötsimikrobien substraattina kuin suoranaisena energian ja valkuaisen lähteenä. Uudet järjestelmät tulevat perustumaan dynaamisiin malleihin eikä rehuilla enää tule olemaan erikseen energia- tai valkuaisarvoa. Uuden järjestelmän avulla voidaan nykyistä paremmin välttää rehuannoksen komponenttien väliset negatiiviset yhdysvaikutukset ja käyttää hyväksi positiivisia yhdysvaikutuksia: ts. rehujen ravitsemuksellinen arvo voi eri tilanteissa vaihdella huomattavasti. Tutkimus on osa yhteispohjoismaista hanketta, jonka tavoitteena on nykyisen tiedon integrointi malliksi, jonka avulla voidaan selvittää rehujen ravintoarvo eri tilanteissa. Taloudellisen hyödyn lisäksi systeemillä on monia muita etuja. Se lisää ymmärtämystä märehtijöiden ravitsemuksesta, yksinkertaistaa rehulainsäädäntöä ja kauppaa sekä yksinkertaistaa kotieläinten ruokinta- ja ravitsemustutkimusten tulosten tulkintaa. Optimaalinen rehujen arviointijärjestelmä tekee myös mahdolliseksi kehittää ruokintasysteemejä kestävän kehityksen maataloudessa sekä vähentää ympäristöön kohdistuvaa ravinnekuormitusta. Lisäksi niiden avulla voidaan nykyistä paremmin muuttaa tuotteiden koostumusta haluttuun suuntaan.
Vastaava tutkija
Huhtanen Pekka Hankkeen kesto 1995 - 1998
Asiasanat
rehuarvo, märehtijät, dynaamiset mallit
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|