Tutkimus on osa laajemmasta yhteistutkimuksesta Lietelannan levitys kasvavaan nurmeen (0418). Tässä hankkeessa selvitetään fosfori-, typpi- ja bakteerihuuhtoutumia pintavalunnan mukana levitettäessä naudan lietelantaa kasvavaan nurmeen. Käsittelemätöntä (ns. raakaa) naudan lietelantaa levitetään nurmen pintaan hajalevityksenä tai sijoittamalla 6 cm:n syvyyteen maahan. Verranneruudut lannoitetaan mineraalilannoitteella (NPK 18-5-10). Kokeen typpilannoitustavoitteeena on 80 kg N/ha. Koealueen alareunassa on 10 metriä leveä suojakaista, jota ei lannoiteta. Pintavalumavedet kerätään kahdeksalta ruudulta maan pintakerroksesta. Kesällä 1997 tutkitaan myös pintavalumavesien hygienisyyttä selvittämällä, onko vesinäytteissä suoliston bakteereja. Näytteistä määritetään koliformiset ja fekaaliset koliformiset bakteerit. Tutkimustulokset vuosilta 1996-1997 on esitetty loppuraportissa (Uusi-Kämppä, J., Tanni, R., Grék, K. & Seppänen, A. 1998. Nurmeen levitetyn lietelannan pintavalunta. In: Sipilä, I. & Pehkonen. A. (toim.) Karjanlannan ympäristöystävällinen ja kustannustehokas käyttö. MMM:n karjanlannantutkimusohjelman loppuraportti 1995-97. Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 87: 78-81. Koe jatkuu kesällä 1998 osana "Lietelannan käyttö kevätviljojen ja nurmien lannoitukseen" -tutkimusta. Kesällä 1998 selvitetään erityisesti mikrobien (kolifagit, kokonaiskolit, fekaalit kolit, fekaalit streptokokit) määriä nurmen pintavalumavesissä. Mikrobimääritykset tehdään Kuopion yliopistossa ympäristötieteiden laitoksella.
Vastaava tutkija
Uusi-Kämppä Jaana Hankkeen kesto 1995 - 1998
Asiasanat
lietelanta, hajalevitys nurmeen, sijoitus nurmeen, pintavalunta, fosfori, typpi, koliformiset bakteerit, fekaaliset koliformiset bakteerit
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|