Katteen levitys kasvustoon on viljelymenetelmä, joka soveltuu erityisesti riviviljelykasvien luonnonmukaiseen viljelyyn. Viherkate, esimerkiksi silputtu sinimailanen, toimii lannoitteena, torjuu rikkaruohoja ja tauteja sekä säätää maan kosteutta ja lämpötilaa. Tähän asti viherkate on viljelty eri pellolla kuin varsinainen hyötykasvi, josta se on niiton jälkeen kuljetettu hyötykasvien pellolle ja levitetty käsin. Koska viherkatteen levityskonetta ei ole olemassa, tilasi asiakas, maanviljelijä Antti Kallio, oman ideansa pohjalta prototyyppikoneen. Menetelmä perustuu siihen, että riviviljelykasvia, esimerkiksi kaalia, ja viherkatekasvia, esimerkiksi sinimailasta, viljellään vierekkäin sopivan levyisillä kaistoilla, ja silputtu katekasvi levitetään suoraan viljelykasvin riveihin. Prototyyppi rakennettiin muuttamalla kelasilppuria niin, että se siirtää silputun viherkatekasvuston ilmavirran avulla putkiston kautta viereiselle kaistalle. Putkistosta viherkate putoaa viljelykasvin riviväleihin. Vuonna 1995 käytettiin putkistoa, jossa oli kolme kanavaa eli se levittää katetta kolmeen riviväliin. Vuonna 1996 käytettiin lisäksi kaksikanavaputkistoa, joka levittää katetta kahteen riviväliin. Samassa silppurissa voidaan käyttää vaihtoehtoisesti kaksi- tai kolmekanavaputkistoa. Riviväleissä kulkevat vaakatasossa pyörivät ruohonleikkuriterät, jotka levittävät viherkatetta ja leikkaavat riviväleissä kasvavat rikkaruohot. Kolmekanavaputkistoa käytettiin seuraaviin katekokeisiin. 1. puna-apilan ja rukiin seos kaalin katteena käyttäen 4 eri katemäärä- ja levitysajankohtayhdistelmää. 2. sinimailanen kaalin katteena käyttäen 6 eri katemäärä- ja levitysajankohtayhdistelmää. 3. puna-apila kaalin katteena käyttäen 4 eri katemäärä- ja levitysajankohtayhdistelmää. 4. apilan ja ruokohelven seos kaalin katteena. Levitetty katemäärä ja kaalin sato mitattiin. Kokeet dokumentoitiin kasvikauden aikana valokuvilla. Samanaikaisesti Sirkka Jaakkola suoritti katekokeita, joissa kaalin katteeksi punnittiin tiettyjä määriä sinimaila sta, puna-apilaa ja ruokohelpeä, jotka levitettiin käsin. Kaksikanavaputkistoa käytettiin seuraaviin katekokeisiin: puna-apila takiaisen, virmajuuren, mintun ja nokkosen katteena. Laskettiin neljän eri viherkatteen levitysmenetelmän työmenekit, muuttuvat kustannukset ja kiinteät kustannukset. Toimivuus arvioitiin vertaamalla menetelmien edut ja haitat. Levitysmenetelmät olivat: 1. Muutettu lannanlevitysvaunu 2. Yllä kuvattu katteenlevityskone 3. Kahden edellisen yhdistelmä 4. Lieriöniittokone.
Vastaava tutkija
Schäfer Winfried Hankkeen kesto 1994 - 1996
Asiasanat
viherkate, levityskone, prototyyppi
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|