Mustamarja-aronia tunnettiin 1970-luvulla koristekasvina, mutta marjojen käyttö oli suomalaisille kuluttajille aivan outoa. Neuvostoliitossa aroniaa pidettiin helppotöisenä ja satoisana viljelykasvina, mutta sen talvenkestävyydestä Leningradia pohjoisempana ei ollut tietoa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin marja-aronian talvehtimista eri leveysasteilla Suomessa ja kehitettiin viljelytekniikkaa tavoitteena mahdollisimman pitkälle koneistettu viljely halvan teollisuusraaka-aineen tuottamiseksi. Toisaalta selvitettiin viljelytekniikkaa myös kotitarveviljelyä varten. Tutkimuksen alussa selvitettiin kasvullisia lisäysmahdollisuuksia. Viljelyteknisissä kokeissa tutkittiin istutusetäisyyksiä, leikkaustarvetta ja koneellista sadonkorjuuta. Myös marjojen koostumusta ja käyttömahdollisuuksia on selvitetty. Geenipankkiin on kerätty eri mustamarja-aroniakantoja. Tutkimukseen kuuluvat kenttäkokeet ovat päättyneet ja tulokset on pääosin analysoitu. Marja-aronian viljely- ja käyttöohjeet kotipuutarhureille on tiivistetty lehtiseen "Marja-aronia kotipuutarhassa", jota on saatavissa Etelä-Savon tutkimusasemalta.
Vastaava tutkija
Dalman Pirjo Hankkeen kesto 1979 - 1996
Asiasanat
kasvullinen lisäys, koneellinen korjuu, leikkaus, marja-aronia, talvehtiminen, viljelytekniikka
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|