Yhteiskuntatieteellisessä osatutkimuksessa luotiin teoreettinen viitekehys maatalouden kestävyyden arvioimiseen. Agricultural and Food Science in Finland -sarjan artikkelissa selvitettiin olemassaolevaa tietämystä maatalouden kestävyyden arviointimenetelmistä sekä käytiin läpi arvioimisen teoreettista taustaa. Artikkelissa tarkasteltiin indikaattorien valintaprosessia sekä käytiin PSR-mallin (Pressure-State-Response) mukaisen jäsentelyn kautta maatalouden ympäristöindikaattorin läpi. Kehittämistarpeita tuli esille useille kestävyyden osa-alueilla. Varsinkin maatalouden taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät indikaattorit ovat vielä varsin puutteellisia. Myös indikaattoritiedon tulkinta, epävarmuustekijöiden huomioiminen ja indikaattorien käyttökelpoisuuden kehittämisen tarjoavat tutkimukselle edelleen haasteita. Edelleen tässä osahankkeessa perehdyttiin kestävän maatalouden käsitteeseen ja täsmennettiin maaalouden ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteita. Nämä tulokset on raportoitu MTT:n A-sarjan julkaisussa, jossa koottiin myös kokonaisuudessaan yhteen tulokset SUSAGRI:n indikaattoriosuudesta. Tuloksia on hyödynnetty myös MMM:n ja OECD:n indikaattoritöissä. Selkeyttä kestävän maatalouden käsitteeseen haettiin niinikään EKYTOMA-seminaarissa, joka järjestettiin yhteistyössä Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen kanssa. Seminaarin asiantuntijapuheenvuorot julkaistiin myös MTTL:n julkaisusarjassa (MTTL 5/99 selvityksiä). Kestävän maatalouden käsitteelliseen sisältöön ja teoreettiseen viitekehykseen tullaan vielä jatkossa perehtymään tarkemmin. Kestävät ruokajärjestelmät (n:o 0691 ) -tutkimushankkeessa teemaa tutkitaan ekologisen taloustieteen kautta. Yhteiskunnan ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa pyritään tunnistamaan systeemien muutoksen ja sen hallintaan liittyviä tekijöitä. Kuluttajalla on myös keskeinen rooli kestävän maatalouden toteutumisessa, sillä kuluttajien ostovalinnat ohjaavat pitkälti maatalouden kehitystä. Yhteyksiä tuotantopainotteisen maataloustutkimuksen ja kuluttajatutkimukseen välille haettiin käynnistämällä osahanke, jossa selvitettiin nuorten kuluttajien mielikuvia maataloudesta. Tuloksista tuli esille se, että nuorten mielestä maatalouden ensisijainen tehtävä on tuottaa ruokaa, mutta sen taloudellinen kannattavuus on heikko. Maaseudulla on tiivis yhteisö ja yhteistyö mutta työ on sellaisenaan rankkaa. Ensi vuosituhannella maataloutta uhkaa ulkomainen kilpailu sekä osittain ympäristöongelmat, kuitenkin vahvuutena nähtiin kotimaisen tuotannon puhtaus ja turvallisuus. Ympäristötietoisimmat uskoivat luomutuotannon mahdollisuuksiin. Voidaan sanoa, että haastateltujen nuorten keskuudessa myytit suomalaisesta maataloustuotannosta ja maaseudusta elävät vahvassa ja niiden muuttamiseen tietolähteiden osalta vaikuttavat eniten Helsingin Sanomat, uuutislehti 100 sekä TV-uutiset. Kestävyyttä tarkasteltiin myös paikallisuuden näkökulmasta. Loimijoki-projekti on vuosina 1991-1997 toteutettu laaja lounaishämäläinen yhteistyöhanke, jossa pyrittiin vuorovaikutuksessa tieteen ja käytännön välillä parantamaan paikallista ympäristön tilaa. Projektin tulokset raportoitiin Loimijoki-projektin loppuraportissa. Tässä laajemmalle yleisölle tarkoitetussa julkaisussa kerrottiin Loimijoen tilasta ja kuormituksesta, samoinkuin myös maiseman, luonnon ja moninaiskäytön kehityksestä. Maatalouden ympäristösuhdetta peilattiin edelleen paikallisten viljelijöiden asenteiden ja osahankkeiden tulosten valossa.
Vastaava tutkija
Yli-Viikari Anja Hankkeen kesto 1995 - 2000
Asiasanat
maatalous, kestävä kehitys, ekologinen kestävyys, taloudellinen kestävyys, sosiaalinen kestävyys, indikaattorit, Loimijoki-projekti, yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus, GIS
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|