Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, vaikuttaako viljelymenetelmä maan mikrobien ja maaperäeläinten lajistolliseen tai toiminnalliseen monimuotoisuuteen sekä esiintymismääriin. Lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään maaperäeliöstön merkitystä orgaanisena annetun lannoitetypen hyödyntämisessä. Luonnonmukaisessa viljelyssä typpi on maassa orgaanisessa muodossa, ja sen vapauttamisesta kasveille vastaa maan hajottajaeliöstö. Tavanomaisessa viljelyssä käytettävä mineraalityppi on suoraan kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Tutkimuksessa tarkastellaan, onko maaperäeliöstön avulla vapautuva typpi ja kasvien tarvitseman typen määrä paremmin synkronoitua orgaaniseen typpilannoitukseen perustuvassa luonnonmukaisessa viljelyssä kuin mineraalityppilannoitusta käyttävässä tavanomaisessa viljelyssä. Erityisen keskeistä on typen huuhtoutumisen ja kaasumaisten päästöjen minimoiminen. Yhdessä osakokeessa seurataan maan mineraalityppipitoisuuden vaihtelua vuoden mittaan tavanomaisesti viljellyillä lohkoilla, sekä lohkoilla, jotka ovat luonnonmukaisen viljelyn siirtymävaiheessa. Typen kierron prosessien tuntemisesta on hyötyä, jos halutaan tehostaa luomuviljelyn typpihuoltoa, ja tietoa voidaan soveltaa myös tavanomaisen viljelyn puolella. Tutkimusta varten on valittu Etelä-Suomesta 10 tapausta, joissa luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti viljellyt lohkot ovat vierekkäin. Lohkoilta on valittu 30 x 30 m alue seurantaan. Nämä parit edustavan tapauksia, joissa maaperältään samanlaisia lohkoja on viljelty eri tavalla: luonnonmukaisesti tai tavanomaisesti. Luomuviljelyä on harjoitettu lohkoilla vähintään 10 vuotta. Vertailulohkoilta otetaan kaksi kertaa kasvukauden aikana näytteet maaperän mikrobiston biomassan, yhteisörakenteen ja aktiivisuuden määrittämiseksi. MTT:ssä tutkitaan mikrobiston biomassaa fumigaatio-ekstraktio -menetelmällä ja mikrobiston yhteisörakennetta fosfolipidirasvahappomenetelmällä. Suomen ympäristökeskuksessa tarkastellaan mikrobiyhteisön substraatinkäyttökykyä ns. Biolog-menetelmällä, sekä mitataan maahengitystä. Kemira Agron toimesta määritetään hiilen, typen, fosforin, ja rikin kiertoon liittyviä entsyymiaktiivisuuksia. Jyväskylän yliopisto vastaa maaperäeläinten määrityksistä. Laboratorio- ja astiakokeiden avulla selvitetään typen vapautumista N-15 leimatusta kasvimateriaalista kyseisissä maissa. Tutkitaan viljelymenetelmän vaikutusta maan fysikaalisiin ominaisuuksiin. Vaikuttavuus: Tunnetaan luonnonmukaisen viljelyn vaikutus maaperän mikrobeihin, maaperäeläimiin ja maaperän fysikaalisiin ominaisuuksiin. Voidaan kehittää mittareita näiden vaikutusten mittaamiseen.
Vastaava tutkija
Esala Martti Hankkeen kesto 1997 - 2001
Asiasanat
biodiversiteetti, maaperämikrobit, maaperäeläimet, luonnonmukainen viljely, typen kierto, biomassa, maaperäfysiikka, lierot
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|