Karjankasvattajat ovat olleet kiinnostuneita, voisivatko lypsylehmät imettää vasikoitaan myös ternimaitokauden jälkeen. Muutamat viljelijät toteuttavatkin esimerkiksi viiden viikon vierihoitoa. Tutkimuksia pitkästä vierihoidosta ei aikaisemmin ole Suomessa tehty. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää erilaisten vieroitusaikojen vaikutusta vasikoiden rehujen syöntiin, kasvuun, terveyteen ja käyttäytymiseen, kun vasikoiden annettiin imeä emiään lypsyn jälkeen. Tutkimuksessa selvitettiin eri vieroitusaikojen vaikutusta emien rehun syöntiin, maitotuotokseen, utareterveyteen ja käyttäytymiseen (Koe 1). Lisäksi selvitettiin vierihoitovasikoiden käsiteltävyyttä ja vieroitusstressin aiheuttamia käyttäytymismuutoksia (Koe 2). Maatalousteknologian tutkimus vastasi kokeesta 2. Koe tehtiin syksyllä 1998 - alkutalvella 1999 Helsingin yliopiston Viikin opetus- ja tutkimustilan navetassa. Kokeeseen otettiin 18 vasikkaa emineen. Vasikat syntyivät poikimakarsinoissa, joista ne siirrettiin 1/2 vuorokauden kuluttua yksittäiskarsinoihin. Vasikat jaettiin kolmeen ryhmään. Ryhmän 1 vasikat saivat imeä emäänsä 2 kertaa vuorokaudessa 2 tuntia aamu- ja iltalypsyn jälkeen 5 viikon ajan ja siitä lähtien vain aamulypsyn jälkeen 3 viikon ajan. Ryhmän 2 vasikat saivat imeä emäänsä 5 viikon ajan, jonka jälkeen vierihoito lopetettiin. Ryhmän 3 vasikat olivat verrokkivasikoita ja saivat juomana 8 viikon ajan täysmaitoa tuttiämpäreistä. Vasikoiden vierihoito on mahdollista toteuttaa myös parsinavetassa. Tosin menetelmä vaatii lisätyötä ja saattaa hankaloittaa lypsyä joidenkin emien pidättäessä maitoa. Myös vasikoiden imemät maitomäärät ovat runsaita. Vieroituksen aiheuttama stressi näkyy vasikoiden ja emien levottomana käyttäytymisenä vieroitusvaiheessa. Vasikat pystyvät jo heti syntymän jälkeen tottumaan emän lisäksi myös ihmiskontaktiin, eikä rajoitettu imeminen/vierihoito tee vasikoista vaikeasti käsiteltäviä, jos ne samalla saavat riittävästi ihmiskontaktia. Vasikoiden riittävästä käsittelystä tulisi huolehtia kaikissa kasvatussysteemeissä. Ystävällinen rapsutus ja puhe esimerkiksi juoton aikana totuttaa vasikan ihmisiin.
Vastaava tutkija
Raussi Satu Hankkeen kesto 1998 - 2000
Asiasanat
vasikat, imetys, vieroitus, lehmä, käyttäytyminen
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|