Kasviksilla, marjoilla ja viljatuotteilla on epidemiologisissa tutkimuksissa todettu olevan edullinen vaikutus ihmisen terveyteen ja niiden määrää ruokavaliossa suositellaan lisättäväksi. Kasvisten hapattaminen on perinteinen säilöntämenetelmä, jota käytetään laajalti ympäri maailman. Hapattaminen toteutetaan yleensä ns. spontaanin fermentaation avulla, jolloin kasveissa luontaisesti esiintyvät maitohappobakteerit saavat aikaan hapatusprosessin. Tänä päivänä myös kasvissektorilla pyritään hallitumpiin prosesseihin ja hapatebakteeriviljelmien käyttöön. Maatalouden tutkimuskeskuksessa on käynnissä laaja koko elintarvikeketjun kattava yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on hapatettujen kasvisten ja kasvismehujen raaka-aineen ja maitohappofermentaation tutkiminen ja optimointi. Tavoitteena on myös näiden tuotteiden terveysvaikutusten tutkiminen. Lisäksi selvitetään hapatettujen kasvisten ja kasvismehujen käyttöön liittyviä kuluttajamieltymyksiä.
Vastaava tutkija
Ryhänen Eeva-Liisa Hankkeen kesto 1997 - 2001
Asiasanat
fermentoidut vihannekset, maitohappobakteerit, probioottisuus
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|