Keinotekoisten siementen tuotantotekniikka perustuu solukkoviljelmissä esiintyvään tapahtumaan nimeltään somaattinen embryogeneesi. Perusedellytys keinosiemenen valmistamiselle on, että kasvin erilaistuneet solut saadaan muuttumaan takaisin samanlaiseksi alkioksi kuin on siemenenkin sisällä eli solujen juvenilisaatio. Tapahtumaa kutsutaan somaattiseksi embryogeneesiksi erotukseksi seksuaalisesti, hedelmöityksen kautta syntyneeseen embryogeneesi-tapahtumaan. Menetelmä on siis vegetatiivinen lisäysmenetelmä, jossa lisäysyksikkönä on somaattisesta solukosta, eli lehdistä tai muista vastaavista kasvin osista uudelleen alkioksi muutetut solut. Saadut alkiot voidaan käyttää sellaisenaan tai ne siirretään keinotekoiseen aidon siemenen vararavintosolukkoa vastaavaan matriksiin, joilloin saadaan aikaan keinotekoinen siemen. Muihin lisäystekniikoihin verrattaessa tämän tekniikan tekee merkittäväksi kaksi keskeistä piirrettä, nimittäin alkion massatuotanto yhdistettynä nesteviljelyyn. Lajikeaitouden säilyttämisen kannalta vegetatiivinen lisäys on olennainen osa puutarhakasvien tuotantoa, sillä valtaosa tärkeimmistä puutarhakasveista ovat heterotsygootteja F1-hybridejä. Tutkimuksen kohteena ovat tällä hetkellä syklaami, kasvihuonekurkku, mansikka ja porkkana. Näistä porkkanaa käytetään mallikasvina keinosiemeniin littyvän tekniikan kehittämisessä. Somaattiseen embryogeneesiin perustuvaa lisäystekniikkaa voidaan hyödyntää myös jalostuksessa. Puutarhakasvien jalotuksessa ensimmäinen risteytyksen jälkeinen sukupolvi voi myös olla se sukupolvi, jonka joukosta valitaan lopulliset tuotantoon menevät risteytysjälkeläiset. Koska kyse on heterotsygooteista hybridijälkeläisistä ainoastaan vegetatiivinen lisäysmenetelmä on mahdollinen. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut (omena, kirsikka, luumu, päärynä jne.), mansikka, herukat ja lukuisat puu- ja ruohovartiset kasvit.
Vastaava tutkija
Sorvari Seppo Hankkeen kesto 1995 - 1997
Asiasanat
biotekniikka, kloonaus, mikrosiemen, somaattinen embryogeneesi, porkkana
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|