Kotieläinsuojien ympäristöluvitusmenettelyssä eräänä periaatteena on parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) huomioon ottaminen. Vaatimus BATin huomioon ottamisesta perustuu ns. IPPC direktiiviin (Euroopan Neuvoston direktiivi ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi), joka on Suomessa pantu täytäntöön ympäristönsuojelulailla. Ympäristönsuojelulain mukaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Selvitysten mukaan kuormitusta vähentävään tekniikkaan liittyvää kustannus- ym. tietämystä on olemassa liian vähän. Tietoa tarvitaan, jotta voitaisiin luotettavasti esittää, mitkä tekniikat täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan määritelmän. Tietoa tarvitsevat ensisijaisesti maatalousyrittäjät ja lupa-anomuksia käsittelevät alueellisten ympäristökeskusten ja kuntien viranhaltijat. Tämän tutkimushankkeen tarkoituksena oli paikata edellä mainittuja tietoaukkoja kotieläintalouden ympäristökuormitusta vähentävistä menetelmistä. Hankkeessa selvitettiin kotieläintalouden menetelmien kustannuksia, muita ominaisuuksia ja soveltuvuutta yleensä suomalaisiin olosuhteisiin ja erilaisiin tuotantoyksiköihin. Menetelmien kustannustehokkuus oli yksi niiden käyttökelpoisuuden kriteeri. Hanke muodostui toisiaan tukevista tuotannon eri osa-alueisiin liittyvistä osatutkimuksista seuraavasti: Osatutkimus 1: Erilaisten rehun valkuais- ja kivennäistasojen vaikutus kotieläintuotannon kannattavuuteen ja typpi- ja fosforipäästöjen määrään. Osio 1: Erilaisten rehun valkuais- ja kivennäistasojen vaikutus maidon tuotannon kannattavuuteen ja typpi- ja fosforipäästöjen määrään. Tutkimusosiosta vastaa: MTT eläinravitsemus Tutkimusosion vastuuhenkilö: tutkimusprofessori Pekka Huhtanen Osio 2: Erilaisten rehun valkuais- ja kivennäistasojen vaikutus sianlihan tuotannon kannattavuuteen ja typpi- ja fosforipäästöjen määrään. Tutkimusosiosta vastasi: MTT sikatalous Tutkimusosion vastuuhenkilöt: tutkija Pasi Laurinen ja tutkimusaseman johtaja Hilkka Siljander-Rasi Osatutkimus 2: Tuotantorakennuksen sisällä tehtävien päästöjä vähentävien rakenteellisten toimenpiteiden sekä lannan varastoinnin ja erilaisten käsittelyjen kustannustehokkuus Osatutkimuksesta vastasi: MTT maatalousteknologian tutkimus Osatutkimuksen vastuuhenkilö: tutkija Maarit Puumala Osatutkimus 3: Kotieläintuotannon jätteiden ja jätevesien keräilyjärjestelmien ja puhdistusmenetelmien kustannukset ja tehokkuus. Osatutkimuksesta vastasi: MTT maatalousteknologian tutkimus Osatutkimuksen vastuuhenkilö: tutkija Marja Lehto Osatutkimus 4: Lannanlevityksen kustannukset Osatutkimuksesta vastasi: Työtehoseura Osatutkimuksen vastuuhenkilöt: tutkijat Reetta Palva ja Seppo Pentti Osatutkimus 5: Ulkomaisten päästötietojen sovellettavuus ja hyödynnettävyys Suomen olosuhteissa Osatutkimuksesta vastasi: MTT maatalousteknologian tutkimus Osatutkimuksen vastuuhenkilö: tutkija Marja Kallioniemi Osatutkimus 6: Taloudellisesti mahdolliset päästöjä vähentävät investoinnit tilakokoluokittain Osatutkimuksesta vastasi: Suomen Ympäristökeskus Osatutkimuksen vastuuhenkilöt: tutkija Juha Grönroos Eri osatutkimuksiin liittyvänä osiona: Kotieläintuotannon hajupäästöt: puhdistustekniikkaa ja niiden kustannukset Osiosta vastasi: VTT Prosessit Osion vastuuhenkilö: erikoistutkija Mona Arnold Hankkeessa keskityttiin kirjallisuudesta saatavan tiedon ja aikaisemmin tehdyistä kokeista saadun aineiston keräämiseen ja käsittelyyn. Tämän lisäksi osiossa 5 tehtiin uuteen mittaustietoon perustuvia laskelmia. Hankkeen loppuraportti on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen sarjassa elokuussa 2004 numerolla SY 708.
Vastaava tutkija
Puumala Maarit Hankkeen kesto 2003 - 2004
Asiasanat
kotieläintalous, ympäristö, kuormitus, menetelmät, tekniikka, päästöt, kustannukset, ympäristönsuojelu
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|