Aluksi maatalouskoneneuvonta oli hyvin pitkälle koneiden käytön ja huollon neuvontaa. Toimijoita oli paljon ja koneneuvonta oli osa laajahkoa tehtäväkokonaisuutta. Koneiden koetustoiminta sekä meillä että muualla oli vilkasta ja alan ammattilehdistö levitti tehokkaasti tietoa koneiden toimivuudesta ja kestävyydestä. Koneiden toimintavarmuuden lisääntyessä valmistajien ja ostajien kiinnostus koetuksiin väheni ja nykyään koneiden koetusta tehdään lähinnä ammattilehtien toimesta. Lehdet kokeilevat koneita ja kirjoittavat kokeilujen tuloksista. Tutkimuslaitoksilla ei ole mahdollisuutta kokeilla koneita maksutta ja samaan aikaan lakisääteisten tarkastusten määrä on vähentynyt. Lisäksi viranomaisten suorittamien tyyppihyväksyntätarkastusten tulokset eivät enää ole julkisia. Neuvonta joutuu rahoittamaan toimintansa palvelumaksujen avulla. Koneneuvonnassa tällainen tilanne on uusi ja hämmentävä, sillä koneista on aikaisemmin ollut tarjolla paljon julkista ilmaista tietoa. Nyt tämän ilmaisen tiedon saatavuus ei enää ole yhtä ilmeistä. Lisäksi saattaa olla niin, että tiedon tarve on hieman muuttunut. Yksikkökoon kasvaessa ei ehkä ole olennaista kysellä koneen kestävyydestä, vaan voi olla tärkeämpää saada tietoa siitä, miten työt kannattaa organisoida ja miten tietyn menetelmän tai koneen valinta vaikuttaa työvoiman tarpeeseen ja tuotteiden laatuun sekä tietysti myös investointien määrään. Maatalouden ja maatalousneuvonnan rakenteen muuttuessa nopeasti on paikallaan selvittää, miten maatalouskoneneuvonta olisi tarkoituksenmukaista järjestää, jotta tarpeellinen tieto olisi tarvitsijoiden saatavilla ja että neuvonta tarkoituksenmukaisella tavalla palvelisi alalla toimivia tahoja. Hankkeessa "Koneneuvonnan tarve ja neuvonnan organisointi" on tarkoitus laatia selvitys maatalouden koneneuvonnan nykytilanteesta ja neuvonnan tarpeesta. Tarvekartoitus tehdään haastattelemalla alalla toimivia (MKL, TTS, HY ja ammatilliset oppilaitokset, konemyyjät, keskusliikkeet ja valmistajat sekä viljelijät ja MTK sekä alan konsultteja). Tarvekartoituksen jälkeen selvitetään miten neuvonta on järjestetty eri maissa. Mallit haetaan lähinnä Länsi-Euroopasta ja Yhdysvalloista. Ulkomaisiin esimerkkeihin tutustutaan kirjallisen materiaaliin ja tietoverkoissa olevan aineiston perusteella. Tarvekartoitus ja ulkomaiset esimerkit yhdistetään koneneuvonnan organisaationmalleiksi.
Vastaava tutkija
Sarin Henrik Hankkeen kesto 1999 - 1999
Asiasanat
maatalouskoneet, neuvonta
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|