Jätevedenpuhdistamoilla ja elintarviketuotantoketjun eri vaiheissa syntyy ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan vaihtelevia lietemäisiä sivutuotteita ja jätteitä. Kaikki elintarviketuotantoketjun piirissä syntyvät lietteet ovat koostumukseltaan niin puhtaita, että ne soveltuvat hyvin käytettäviksi elintarvikeviljelyssä lannoitteena tai maanparannusaineena. Osa voimakkaasti teollistuneiden taajamien jätevedenpuhdistamojen lietteistä on sellaisia, ettei niiden puhtautta voida täysin taata. Tämän vuoksi ei jätevedenpuhdistamojen lietteitä muutamaa vähäistä poikkeusta lukuunottamatta käytetä lannoitteina tai maanparannusaineina elintarvikkeita tuottavassa maanviljelyssä. Turvetuotannosta poistuu vähitellen suuria suoalueita. Näille tuotannosta poistuville alueille on löydettävä sopiva käyttökohde turpeennoston loppuessa. Ympäristön kannalta olisi suotavaa pitää alueen vesijärjestelyt muuttumattomina ja näin alueelta tapahtuva ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutuminen mahdollisimman pienenä. Tässä tutkimushankkeessa kokeillaan erilaisten seostettujen ja seostamattomien lietteiden lannoitevaikutusta tuotannosta vapautuneella turvesuolla tapahtuvassa hampun ja pellavan kasvatuksessa.Koealueena käytetään Kiuruvedellä sijaitsevaa Laakonsuota ja Suonenjoen Koppelosuota. Lietteistä ja turpeen lehtotuhkasta valmistetaan seoksia, joiden lannoitevaikutusta tutkitaan. Seoksia valmistettaessa pyritään löytämään sellainen koostumus, että se rakenteellisesti on hyvin levitettävissä käytettävälle viljelyalalle. Seostuksissa pyritään myös optimoimaan seoksen ravinnepitoisuudet kullekin tutkittavalle kasvilajille sopivaksi. Ennen käyttöä seoksista analysoidaan raskasmetallit, ravinteet ja seoksen kuiva-ainepitoisuus. Mahdollisuuksien mukaan pyritään myös määrittämään seoksen rakeisuus ja rakeiden koko. Käytön yhteydessä selvitetään eri seosten levitettävyys nykyisiä lannoitteenlevityskoneita käyttäen. Kasvatuskokeissa selvitetään valittujen kasvien kasvu sekä kasvatuksen ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutuksia arvioitaessa otetaan huomioon viljelyalueelta tapahtuva huuhtoutuminen ja alueen pölyäminen sekä viljelyn vaikutus maisemaan. Huuhtoutumisessa analysoidaan sekä ravinteiden että kiintoaineen kulkeutuminen tekemällä tarvittavat analyysit alueen pinta- ja pohjavesistä.
Vastaava tutkija
Virkajärvi Perttu Hankkeen kesto 1999 - 2001
Asiasanat
biomassa, hamppu, huuhtoutuminen, lietteet, pellava, rypsi, turvetuotanto
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|