Suomalainen vehnää käyttävä elintarviketeollisuus pitää kotimaista raaka-ainetta kilpailukykynsä kannalta ensiarvoisen tärkeänä. Vehnänviljelyn kiinnostuksen säilyttämiseksi nykyisessä tilanteessa vehnän satotason tulee nousta noin 1000 kg/ha. Samalla tulee kuitenkin huolehtia siitä, etta vehnän laatu pysyy korkeana. Tässä on tämän tutkimuksen keskeisen ongelmanasettelun taustaa. Kasvinjalostuksen ja jalostustutkimuksen keinoin vehnän satotasoa ja laatuominaisuuksia voidaan kehittää. Mikäli kasvinjalostuksella halutaan nopeasti tuottaa korkeasatoista vehnäainesta, jalostusaineistoa pitää pystyä tuottamaan nykyistä nopeammin ja valintaa tekemään nykyistä varhaisemmassa jalostuksen vaiheessa. Kasvibiotekniikan avulla (kaksoishaploidit, DNA-diagnostiikka) jalostustyön eri vaiheita voidaan tehostaa. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on tuottaa korkean satopotentiaalin omaavaa kevatvehnäaineistoa, joka täyttää teollisuuden asettamat laatukriteerit. Tavoitteeseen pääsemiseksi 1) kehitetään solukkoviljelyyn perustuva mikrosporiviljelymenetelmä vehnän kaksoishaploidien tuottamiseksi, 2) tutkitaan DNA-merkkeihin perustuvan valintamenetelmän soveltuvuutta vehnällä, ja 3) sovelletaan em. menetelmiä kohdennettuun risteytysaineistoon satoisan ja korkealaatuisen vehnäaineksen luomiseksi. Tutkimuksen toiminnalliset hyödyt ovat seuraavat: - vehnäaineiston tuottaminen nopeutuu: kaksoishaploidien avulla päästään sadon määrän ja laatuominaisuuksien analysointiin ja valintaan pellolla jo 2 vuoden kuluttua risteytyksestä. Uusien lajikkeiden jalostamiseen tarvittava aika lyhenee 5-7 vuodella. - vehnäaineiston valinta tehostuu: DNA-merkkien avulla valintaa voidaan tehdä genotyyppitasolla heti aineiston lisäyksen alussa yksittäisten kasvien lehdenpaloista. Tämä edellyttää, että tutkittavaan ominaisuuteen tiukasti liittyvä DNA-markkeri löydetään. Tutkimuksen laajemmat hyödyt ovat seuraavat: - tutkimushanke on MTT:n tutkimuspainostusten ja strategisten valintojen mukainen: se tähtää elintarviketalouden keskeisen osa-alueen eli viljantuotannon kilpailukyvyn kehittämiseen, ja siinä yhdistyvät osaamisaluepohjainen toimintamalli, MTT:n ydinosaamisen hyödyntäminen asiakaslähtöisessä tutkimuksessa, kasvintuotantotutkimuksen ohjaaminen entistä syvällisemmäksi ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö (Kohti uutta vuosisataa. MTT:n strateginen suunnitelma, Tutkimusstrategian kohdat 2.1-2.5, Kansainvälistymisstrategian kohdat 1.1-1.3, 1.5) - tutkimushanke on MMM:n tutkimuspainostusten mukainen: se tähtää kotimaisen kasvintuotannon ja elintarviketuotannon kilpailukyvyn parantamiseen ja kasvinjalostusta palvelevan biotekniikan kehittämiseen ja soveltamiseen. (MMM Työryhmämuistio 20/1997: Maataloudellinen tutkimus 1997-2000: kohdat 2.1, 2.7, 3.1 ja 3.6) - tutkimus vahvistaa MTT:n kasvibiotekniikan ydinosaamista - tutkimus hyödyntää MTT:n laitosten välistä synergiaa Arvio-osassa on esitetty tämän tutkimuksen liittyminen muihin tutkimuksiin, yhteistyötahot ja kaavaillut rahoittajat.
Vastaava tutkija
Puolimatka Matti Hankkeen kesto 1998 - 1999
Asiasanat
androgeneesi, mikrospori, mikrosporiviljely, ponsiviljely, jalostus, sato, laatu, embryogeneesi, albino
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|