Karjanlannan käyttö on hankala sovittaa tilan viljelykiertoon siten, että sen ravinteet tulisivat mahdollisimman tehokkaasti kasvien käyttöön ja ympäristökuormitus jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Kevätlevitys ennen kylvöä olisi ravinteiden käytön kannalta paras ajankohta, mutta se on vaikea sovittaa viljelijän työhuippuihin ja sen haittavaikutukset voivat olla suuret mm. koska maa tiivistyy helposti ajettaessa raskaalla levityskalustolla märällä maalla. Siksi olisi löydettävä parempia keinoja käyttää karjanlantaa koko kasvukauden aikana. Tutkimus kuuluu Karjanlannan tutkimusohjelmaan, joka käynnistyi vuonna 1995, sen jatko-osaan, vuosille 1998-2000. Tutkimuksen laajuutta on lisätty aikaisempaan nähden. Siihen on mm. liitetty ammoniakkiemissioiden mittaukset ja mittaukset nurmelle tehdyn syyslevityksen aiheuttamista huuhtoutumista ja mikrobikuormasta vesistöön. Tutkimuksen tavoitteena on löytää tapoja sovittaa lannan käyttö tilan viljelykiertoon siten, että voitaisiin pidentää lannan mahdollista käyttöajankohtaa. Sikatiloille haetaan keinoa levittää lanta oraspellolle ja karjatiloille mahdollisuutta käyttää lanta perustettavan nurmen suojaviljalle, joka korjataan kokoviljasäilörehuksi. Tutkimuksen edellisessä vaiheessa avoimeksi jäänyttä kysymystä nurmelle levitetyn lannan ravinteiden ja mikrobien pintavalunnasta selvitetään myös edelleen. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa selvitetään kenttäkokein MTT/MTL:ssä kehitetyn sijoituslaitteen ja hajalevityksen sekä letkulevityksen soveltuvuutta sian lietelannan levittämiseen kasvavaan oraaseen ja näiden menetelmien käytöstä aiheutuvia ammoniakkiemissioita. Toisessa osassa selvitetään naudan lietelannan levitystä syksyllä aikaisin tai myöhään tai keväällä ennen kylvöä tai oraalle, sekä typen mineraloitumista ja liikkumista maassa ja kasvien typen ottoa näytteenotoin ja mallintamalla. Edelleen selvitetään soveltuuko menetelmä nurmen perustamisvaiheessa kokoviljasäilörehuksi korjattavan suojaviljan lannoitukseen. Tutkimuksen kolmannessa osassa selvitetään myöhään syksyllä nurmeen levitetyn lietelannan aiheuttamaa ravinne- ja mikrobikuormitusta vesistöön ja ravinteiden kulkeutumista maassa sekä ammoniakin haihtumista kylmissä oloissa. Tutkimukseen kuuluvien kolmen osatutkimuksen työnjako on seuraava: 1. Lietelannan käyttö kevätviljojen lannoitukseen. Tutkimus suoritetaan MTT:n Maatalousteknologian tutkimusyksikössä. Kokeisiin liittyvät ammoniakkiemissio mittaukset tekee MTT:n Kasvintuotannon tutkimuksen Peltokasvit ja maaperä -yksikkö. 2. Naudan lietelannan käyttö nurmen perustamisen yhteydessä. Tehdään kaksi kenttäkoetta MTT:n Pohjois- Pohjanmaan tutkimusasemalla. Kokeen näytteet analysoidaan ja typen mallintaminen suoritetaan MTT:n Kasvintuotannon tutkimuslaitoksella. 3. Hygienian huomioiminen, ravinteiden kulkeutuminen vesistöihin sekä ammoniakin haihtuminen levitettäessä lietelantaa nurmeen syksyllä. Kenttäkokeet hoitaa MTT:n Luonnonvarojen tutkimusyksikkö yhteistyössä MTT:n Kasvintuotannon tutkimuksen Peltokasvit ja maaperä -yksikön ja Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitoksen kanssa. Kokeisiin liittyvät ammoniakkiemissiomittaukset tekee Peltokasvit ja maaperä -yksikkö. Vaikuttavuus: Tuloksia voidaan hyödyntää tehostettaessa karjanlannan ravinteiden käyttöä ja niiden ympäristöhaittojen vähentämisessä. Tuloksia voidaan soveltaa, mm. EU:n ympäristötuen ehtojen tarkentamisessa.
Vastaava tutkija
Esala Martti Hankkeen kesto 1998 - 2001
Asiasanat
lanta, lietelanta, naudan lietelanta, sian lietelanta, kevätviljat, nurmet, levitysmenetelmät, levitysaika, hajalevitys, letkulevitys, sijoitus, syyslevitys, kevätlevitys, levitys kasvustoon, pintavalunta, suolistoperäiset bakteerit, typen huuhtoutuminen, fosforin huuhtoutuminen, ammoniakkiemissiot
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|