Tausta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten sadonkorjuuketjun eri vaiheet ja niistä erityisesti kuivaus vaikuttavat kuorettoman kauran itävyyteen ja rikkoutuneiden siementen määrään. Kuoren puuttumisen vuoksi siemenen alkio on altis mekaanisen käsittelyn aiheuttamille vaurioille. Kuivurissa todennäköisin vaurioiden aiheuttaja on elevaattori. Varsinaiset puintikokeet tehtiin Työtehoseuran Rajamäen koetilalla, mutta myös tässä tutkimuksessa mitattiin puinnin vaikutus ottamalla näytteet kaurasta ennen puintia ja sen jälkeen. Tulokset ja johtopäätökset. Kuorettoman kauran kuivaus tavanomaisella, kierrättävällä lämminilmakuivurilla ei huonontanut kauran itävyyttä. Kuivausilman lämpötila kannattaa säätää saman ohjeen mukaan kuin siemenviljan ja mallasohran kuivauksessakin eli korkein sallittu viljan lämpötila on 70 C - viljan vesipitoisuus (%). Kuivausilman lämpötila voi olla kierrättävässä kuivurissa kymmenisen astetta viljan suurinta sallittua lämpötilaa korkeampi, koska kuivattava vilja on kuivausilmaa viileämpää. Lämpötilan vaikutusta itävyyteen ei tässä tutkimuksessa selvitetty laajemmin, mutta yleisesti käytetty ohje osoittautui turvalliseksi kostean kauraerän kuivauksessa. Kierrätyksen vuoksi siemenet hiertyvät toisiaan ja metallipintoja vasten sekä altistuvat iskuille elevaattorissa. Yksi kierros elevaattorin kautta alensi puintikostean viljaerän itävyyttä 0,4 %-yksikköä. Viljan kiertonopeutta kuivurissa voidaan kuitenkin alentaa suositellusta yhdestä kierroksesta tunnista ainakin siinä tapauksessa, että kuivausilman lämpötila on suosituksen mukainen. Jos lämpötila on korkeampi, kiertonopeuden alentaminen lisää lämpövioitusten riskiä. Muita mahdollisia keinoja mekaanisten vioitusten vähentämiseksi olisivat elevaattorikuppien ja elevaattorin purkupään pehmustaminen sekä elevaattorin hihnanopeuden alentaminen kuivauksen ajaksi. Hellävarainenkin puinti vaurioitti paljon enemmän kuorettoman kauran itävyyttä kuin kuivaus. Itävyys aleni 8 %-yksikköä, kun kauran vesipitoisuus oli 21 %. Puintikelan kehänopeus oli tällöin 26 m/s ja puintiväli 14 mm. Korkea vesipitoisuus lisäsi edelleen vaurioiden määrää. Siemenet irtosivat kuitenkin hyvin röyhyistä ja siksi saattaisi olla mahdollista käyttää vieläkin alempaa kelan kehänopeutta ilman, että kelatappiot alkaisivat oleellisesti lisääntyä. Mahdollisissa jatkotutkimuksissa olisi hyvä varmentaa tulokset uusimalla nyt tehdyt kokeet. Kauraa pitäisi kuivata useampi erä, jotka on korjattu erilaisissa sääoloissa. Kylmäilmakuivausta ei tutkittu tässä yhteydessä, mutta sillä voitaisiin välttää kierrätyksen aiheuttamat mekaaniset vauriot eikä olisi minkäänlaista lämpövioitusten vaaraa.
Vastaava tutkija
Mikkola Hannu Hankkeen kesto 1999 - 2000
Asiasanat
kuoreton kaura, kuivaus
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|