Neuvostoliiton aikana Karjalan tasavallassa viljeltiin lähes pelkästään nurmia ja laitumia. Nykyään Karjala on vastuussa omasta rehun ja elintarvikkeiden tuotannostaan. Etelä-Venäjää varten jalostetut ohra- ja kauralajikkeet eivät todennäköisesti ole parhaita mahdollisia Karjalaan. Siementavaran vienti Suomesta alueelle on ollut vaikeaa viranomaisten kanssa. Tavoitteet ovat: 1) valita nykyisiä parempia ohra-, kaura-, peruna- ja nurmikasvilajikkeita testaamalla pohjoisia, enimmäkseen suomalaisia lajikkeita alueella, 2) kouluttaa alueen valtiontilojen henkilöstöä ja yksityisviljelijöitä tuntemaan ja käyttämään parempia lajikkeita. Suomalaisen siementavaran viennille voisi tarjoutua uusia mahdollisuuksia, jos uusien lajikkeiden menestymisestä Karjalan oloissa olisi enemmän ja nykyistä nopeammin saatavaa tietoa. Vuosina 1995 ja 1996 perustettiin osana alueen omia virallisia lajikekokeita ohran, kauran ja rehunurmien lajikekokeet Aunuksen piirin Tuksaan ja ruokaperunan lajikekokeet Sortavalan piirin Tuokslahteen. Vuonna 1996 Tuksaan kylvettiin myös ruis- ja syysvehnälajikkeita vuoden 1997 kokeisiin. Kokeet on suunniteltu osapuolten yhteistyönä, lajikkeet valittu Suomessa ja käytännön työt on tehnyt enimmäkseen venäläinen osapuoli. Pohjois-Karjalan maaseutukeskus on osallistunut kokeiden havainnointiin. Kokeiden tuloksista on kerrottu paikalliselle viljelijäkunnalle ja suurtilojen johdolle ja agronomeille kokeita esittelemällä ja erityisissä viljelijätilaisuuksissa.
Vastaava tutkija
Huhta Harri Hankkeen kesto 1995 - 1996
Asiasanat
viljat, nurmet, peruna, lajikkeet, lähialue, Karjala, Venäjä
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|