Laiduntaminen on taloudellisesti ja ekologisesti tärkeä osa kotieläintuotantoa. Perinteisesti se on perustunut typpilannoitettuihin heinänurmiin (timotei ja nurminata). Sen sijaan laitumissa ei ole käytetty palkokasveja tai niiden käyttö (lähinnä valkoapila) on ollut erittäin vähäistä. Eläintuotannon tehostamiseksi ja viljelykierron monipuolistamiseksi maahamme kaivataan uusia, laidunseoksiin sopivia palkokasveja. Uudet palkokasvit ovat tärkeitä myös luonnonmukaisen viljelyn kannalta. Sirppimailasta on käytetty laidunkasvina Virossa, josta sitä ensimmäisen kerran tuotiin maahamme muutama vuosi sitten. Alustavien tulosten mukaan näyttää siltä, että sirppimailanen on sopeutunut maamme olosuhteisiin ja talvehtii ainakin Etelä-Suomen oloissa hyvin. Sirppimailanen on ulkomaisten tutkimusten mukaan pitkäikäinen ja sen kuiva-aine- ja valkuaissato on korkea. Tutkimuksen tarkoituksena on sirppimailasen osalta tutkia eri siemenseoksia, kylvötiheyksiä, talvenkestävyyttä ja niittoaikoja sekä selvittää sen tallauksen kestävyyttä, rehuarvoa ja soveltuvuutta lampaiden rehuksi ottamalla huomioon myös mahdolliset haitta-aineet (esim. kasviestrogeenit) eläinten terveydelle. Tutkimuksessa pyritään selvittämään myös nurmipalkokasvien käyttäytymistä mahdollisessa laskeumatilanteessa. Tutkimuksen tarkoituksena on myös tehostaa valkoapilan käyttöä laitumissa sekä selvittää löytyykö sirppimailasen ja valkoapilan lisäksi mahdollisesti muita laitumeksi soveltuvia nurmipalkokasveja. Projektin tuloksia hyödynnetään kasvinviljelytieteen ja kotieläintieteen väitöskirjatöissä.
Vastaava tutkija
Niskanen Vesa Hankkeen kesto 1996 - 1998
Asiasanat
nurmipalkokasvit, laiduntaminen, sirppimailanen, valkoapila, lammas, LUOMU, kasviestrogeenit
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|