Munivat kanat pidetään lähes yksinomaan pienissä häkeissä (3-4 kanaa/häkki), jotka ovat aiheuttaneet arvostelua eläinten hyvinvoinnin kannalta. Vaikka lintujen elinympäristö ahtaassa häkissä on virikkeetön, kuolleisuus pienemmästä sosiaalisesta stressistä ja sen aiheuttamasta kannibalismista johtuen on pienempi kuin muissa vaihtoehdoissa. Myös tuotanto on hygieenisempää (puhtaammat munat, vähemmän loisia) ja työympäristö parempi (vähemmän pölyä ja NH3). Taloudellisuuteen vaikuttaa luonnollisesti myös häkkikanojen tehokkaampi rehunkäyttö. Mikäli pienhäkki kiellettäisiin, se merkitsisi munantuotannon romahdusta kannattavuuden laskun vuoksi. Vaihtoehtona saattaisi olla suurhäkki (20-30 ka naa/häkki), jossa eläimille annettaisiin enemmän elintilaa, mahdollisuus munia pesiin, käyttää ortta ja jopa kylpeä. Suurhäkkiä käytetään lähinnä broileriemokanoille, mutta munivilla kanoilla kokemukset ja tutkimustulokset ovat suhteellisen vähäisiä. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kehittää käytännössä mahdollisimman hyvin toimiva suurhäkki, johon sijoitetaan pesät, orret ja kylpypaikka. Kaksikerroksiseen häkkipatteriin voidaan sijoittaa koneellinen ruokinta, munien keruu ja lannanpoisto. Tätä tutkimusta edelsi esikoe, jossa saatiin kokemusta erilaisista sisustus ratkaisuista sekä kanojen käyttäytymisestä. Kokeesta on tehty raportti (Kiiskinen ym. 1994). Tutkimuksessa verrattiin suurhäkkiä tavalliseen pienhäkkiin, kanojen pitoon lattialla pehkun päällä sekä osaritiläsysteemissä. Tutkimuksessa seurattiin eläinten tuotantoa, rehunkäyttöä, kuolleisuutta, jalkavikoja, munan laatua, käyttäytymistä ja hyvinvointia.
Vastaava tutkija
Kiiskinen Tuomo Hankkeen kesto 1995 - 1997
Asiasanat
muniva kana, suurhäkki, eläinten hyvinvointi, eläinten käyttäytyminen
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|