Suomessa on ylijäämäpeltoa, jolle olisi löydettävä uutta käyttöä. Yhden vaihtoehdon tarjoaa maustekasviöljyjen tuotanto. Lupaavimpia mausteöljykasveja ovat mintut ja kumina. Osa 1. Pipar- ja vihermintun viljely öljyn tuotantoon Piparminttu on monikäyttöinen kasvi. Se sisältää parkkiaineita ja haihtuvaa öljyä, josta pääosa on mentolia. Viherminttua käytetään alkoholiteollisuudessa, erilaisiin makeisiin, jäätelöihin, jälkiruokiin, teeaineksiin ja erilaisiin ruoan mausteisiin. Lisäksi sitä käytetään lääkekasvina. Englannissa on piparminttuöljystä valmistettu kapseli, jota käytetään ruoansulatuskanavan häiriöihin. Piparminttuöljyä on käytetty myös kouristusten laukaisemiseen, ummetuksen hoitoon ja ruokahalun kiihottamiseen. Piparminttuöljyä tuodaan vuosittain 15-20 tonnia, jonka rahallinen arvo on lähes 4 milj. mk. Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla Ruukissa on tehty alustavia tutkimuksia piparmintun viljelystä, jotka osoittavat sen kilpailukykyiseksi. Esimerkiksi pitkästä päivästä johtuen mintun öljypitoisuus on yhtä hyvä kuin Unkarissa, jossa on pitempi kasvukausi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on etsiä keinoja pipar- ja vihermintun talvenkestävyyden parantamiseksi, tutkia taimimateriaalien erilaisia lisäystapoja sekä kehittää viljelymenetelmiä laajamittaiseen, koneistettuun mintun tuotantoon. Tavoitteena on saada mintun viljely niin laajaksi, että se korvaa täysin minttuöljyn tuonnin ja avaa mahdollisuuksia jopa minttuöljyjen vientiin. Osa 2. Kuminan karvonin käyttö perunan itämisen inhibitorina Perunan itämisen estäminen varastoinnin aikana on erittäin tärkeää. Itäminen aiheuttaa paino- ja kuiva-ainehävikkejä ja lisää kuorintatappiota. Itäminen lisää myös varastotauteja. Itämisen estämiseksi ruokateollisuusperuna varastoidaan alhaisessa (+4 astetta) lämpötilassa. Alhaisessa lämpötilassa kuitenkin sokereiden muodostuminen lisääntyy. Sokerit aiheuttavat tuotteen rakenteen heikkenemistä ja rasvapaistovaiheessa tummumista, ja tuotteesta tulee huonolaatuinen. Tästä syystä olisi parempi, jos ruokateollisuusperuna voitaisiin varastoida +6 - +8 asteen lämpötilassa. Näin korkeassa lämpötilassa peruna itää, ellei itujen kasvua estetä jollakin tavalla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuminaöljystä eristetyn karvonin vaikutusta perunan idunestoaineena ja myös sen vaikutusta varastotauteihin (sekä Phoma- ja Fusarium että harmaahilse) ja näin vähentää kuiva-ainehävikkiä ja parantaa varastoperunan laatua. Kuminasta eristetty karvoni on luonnonaine ja tästä syystä sitä voidaan käyttää myös luonnonmukaisessa viljelyssä.
Vastaava tutkija
Aflatuni Abbas Hankkeen kesto 1995 - 1999
Asiasanat
lääkekasvit, mintut, kumina
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|