Kauraa käytetään sekä rehuviljana että elintarviketeollisuuden raaka-aineena. Kaurasta esiintyy sekä kuorellinen että kuoreton muoto. Kuorellisesta kaurasta pyritään jalostamaan rehu- ja elintarviketeollisuutta tyydyttäviä lajikkeita. Tavoitteena on jalostaa myös hyvä kuoreton kauralajike rehutuotantoa silmällä pitäen. Risteytys-, mutaatio- ja valintatyössä kiinnitetään huomiota mm. 1) aikaisuuteen, 2) satoisuuteen, 3) lujakortisuuteen, 4) kuorellisuus/kuorettomuusominaisuuteen, 5) proteiinipitoisuuteen, 6) kuoripitoisuuteen, 7) öljypitoisuuteen, 8) öljyn rasvahappokoostumukseen, 9) proteiinin aminohappokoostumukseen, 10) suurimoviljan laatuominaisuuksiin, 11) fytiinihappopitoisuuteen, 12) ravintokuitupitoisuuteen etenkin beeta-glukaanipitoisuuteen, 13) sadon stabiliteettiin ja 14) tautien kestävyyteen.
Vastaava tutkija
Saastamoinen Marketta Hankkeen kesto 1988 - 1995
Asiasanat
geenit, kasviöljyt, kaura, kemiallinen koostumus, korrenlujuus, lajikkeet, sato, valkuaispitoisuus, viljelyvarmuus
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|