Tavoitteet. Nykyiset lehmien jalostusarvostelut perustuvat lehmien 305 päivän tuotostietojen käyttöön. Tämä perustuu lehmän kymmeneen ensimmäiseen koelypsytulokseen. Niitä painotetaan koelypsykausien pituuksilla. Tuotostietoja kuvataan tilastollisella mallilla, jossa on otettu huomioon ainakin tila-, vuosi-, poikimakuukausi-, ikä- ja tyhjäkausivaikutukset. Ongelma suomalaisen aineiston analysoinnissa on pieni karjakoko, joka ei mahdollista karjakohtaisten poikimakuukausivaikutusten mallintamista. Alkuperäisten mittausten käyttö lisää lehmäkohtaisen informaation määrää ja mahdollistaa karjakohtaisten ympäristövaikutusten kuvaamisen, lehmäkohtaisten lypsykäyrien arvioimisen, kuukausittaisten koelypsypäivävaikutusten mallintamisen ja lypsykauden eri koelypsykertojen painottamisen niiden varianssi-kovarianssirakenteen mukaisesti. Mallintamisen sivutuotetta, vuosittaisten koelypsykuukausien vaikutusta, on mahdollista käyttää tuotannon seurannassa ja -ohjauksessa, esim. tulevan kassavirran ennustamiseen tai tuotantokiintiöiden täyttymisen seuraamiseen. Hankkeen käytännön tavoitteina oli sekä käytännön jalostusarvostelumallin ja arvosteluohjelmiston että tuotannonseurannan neuvontasovellutuksen kehittäminen. Koelypsykohtaisia mittauksia kuvaava jalostusarvostelumalli. Mallina päädyttiin satunnaisregressiomalliin, jossa jokaisen ominaisuuden (maito, valkuainen ja rasva) lypsykäyrää kuvataan 4 tekijän satunnaisregressiomallilla. Näiden lisäksi ei-geneettisille eläintekijöille on omat 3 tekijän satunnaisregressiokäyrät. Laktaatiokäyrät kuvataan erikseen ensikoille ja lehmille, jolloin eläinkohtaisten yhtälöiden määräksi tulee 21. Poislukien 1. lypsykausi, jokaisen lypsykauden sisällä kuvataan tuotantokäyriä vielä 3 yhtälöllä per ominaisuus. Regressiokertoiminen varianssi-kovarianssi -yhtälöt määriteltiin käyttäen monen ominaisuuden (ko)varianssimatriiseja ja kovarianssifunktioita. Laskennallisessa mallissa kunkin laktaation sisällä kaikkien ominaisuuksien lypsykäyrät yhdistettiin 6 tekijän ominaisfunktioiksi, jolloin esim. lehmälle jolla on kolme lypsykautta yhtälöiden määräksi jäi vain 36. Jalostusarvojen ratkaisuohjelmisto. Yhdessä rinnakkaislaskentaa kehittäneen EU-hankkeen ja pohjoismaisen NKJ projektin kanssa kehitettiin tietokoneohjelma MiX99, jonka ensisijainen käyttötavoite oli koelypsymallin ratkaisu. Ohjelma mahdollistaa: satunnaisregressio mallin, eri ominaisuuksien tekijöiden yhdistämisen, täysin vapaasti valittavan arvostelumallin (esim. maternaalitekijät yms) ja rajoittamattoman määrän samanaikaisesti arvosteltavia ominaisuuksia. MiX99 on jo otettu käyttöön myös lypsykarjan hedelmällisyys-, rakenne- jne ominaisuuksien, sikojen, ravihevosten ja kirjolohen jalostusarvosteluissa. Se tarjoaa myös laskentaedellytykset pohjoismaiden yhteisille jalostuarvosteluille. Tilan kuukausituotantopoikkeamien käyttö tuotannon ohjauksessa. Koelypsyhavaintojen tilastollisessa mallissa oleva tilan vuosittaisten koelypsykuukausien vaikutus on tulostettu käytettäväksi ruokinnan ja hoidon neuvontasovellutuksissa. Projektin aikana kehitettiin ns. graafinen diagnoosi kuvaus, joka selkeästi esiintuo tilan hoidon tason, sen kausivaihtelun, satunnaisvaihtelun, trendit sekä merkitsevästi poikkeavat kuukausituotanto poikkeamat. Graafisen diagnoosin kehittämiseksi ja verkkosovellutuksen tarjoamiseksi karjanomistajille on jo aloitettu jatkoprojekti Pohjois-Savossa. Lisähankkeen vastuussa on MTT/PSA ja sen takana ovat maidonjalostusteollisuus ja sekä paikallinen että valtakunnallinen neuvonta. Hankkeen tärkein lopputulos on käytännössä toimiva koelypsymallin perustuva eläinten jalostusarvostelumalli ja -ohjelmisto. Uudet arvostelut on tarjottu virallisina suomalaisina indekseinä kansainvälisen INTERBULL-organisaation testi-ajoihin. Näiden valmistuttua, huhtikuussa 2000, Suomessa siirrytään yksilöllisiin lypsykäyriin perustuviin koelypsyarvosteluihin toisena maana maailmassa.
Vastaava tutkija
Mäntysaari Esa Hankkeen kesto 1995 - 1999
Asiasanat
lypsykarja, jalostusarvostelu, BLUP, koelypsymalli
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|