Tutkimuksessa selvitetään puintikostean rehuviljan jyväsäilöntää propionihapolla, Gasolilla (Farmos Oy), urealla (1-3,5 % tuorepainosta), urea-ureafosfaatilla (2,5 %) ja natriumhydroksidilla (NaOH 3,5 %) sekä märkäsäilöntää seosmelassilla (0,5-2 %). Säilyvyyden, homeiden, laadun ja koostumuksen lisäksi tutkitaan myös säilönnän vaikutus viljan sulavuuteen ja rehuarvoon lampailla. Kontrollina on kuivattu vilja. Lisäksi tutkitaan hapolla ja sokerirehuilla märkäsäilötyn viljan maittavuutta lehmillä yhteistyössä Valion kanssa. Tuoretta ohraa, jonka kuiva-ainepitoisuus laskettiin vesilisäyksellä noin 60 tai 70 prosenttiin, säilöttiin AIV 2-liuoksella, herajauheella tai rehumelassilla. Viljatonnia kohti pyrittiin annostelemaan AIV 2-liuosta 3 l, herajauhetta 5, 10 tai 15 kiloa ja melassia 10 kiloa. Eri säilöntämenetelmät eivät vaikuttaneet selvästi viljojen maittavuuteen, kun päivittäinen vilja-annos lypsylehmille oli 9-11 kiloa.
Vastaava tutkija
Toivonen Vesa Hankkeen kesto 1982 - 1991
Asiasanat
herajauhe, jyväsäilöntä, maittavuus, melassi, murskesäilöntä, propionihappo, rehunsäilöntäaineet, rehuvilja, urea, ureafosfaatti
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|