Esikuivatun säilörehun valmistus on lisääntymässä voimakkaasti. Vaihtoehtoisia korjuutapoja on useita, mutta niistä ei ole riittävästi vertailukelpoista tietoa. Lisäksi esikuivatun rehun säilönnässä on esiintynyt hiiva- ja homeongelmia, joitten ratkaiseminen vaatii säilöntäainekehittelyä. Hankkeen tavoitteena on myös maidontuotannon taloudellisuuden ja maidon koostumuksen parantaminen sekä ympäristöhaittojen vähentäminen. Tutkimuksessa selvitetään säilörehun korjuumenetelmien vaikutus 1) työmenekkiin (VAKOLA), 2) käymisen dynamiikkaan ja mikrobiologiseen laatuun (VALIO), 3) säilöntätappioihin (MTT/ERA), 4) maidontuotantoon ja maidon koostumukseen (MTT/ERA) sekä taloudelliseen tulokseen (MKL). Tutkimuksen ensimmäisessä kokeessa selvitettiin tuoreen kelasilputun, esikuivatun kaksoissilputun, tarkkuussilputun, noukinvaunu- ja pyöröpaalisäilörehun vaikutus edellämainittuihin osa-alueisiin. Tutkimuksen toisessa vaiheessa verrattiin eri säilöntäaineita (AIV 2 vs. AIV 10: AIV 2 vs. maitohappobakteeriymppi) esikuivatun tarkkuussilputun ja pyöröpaalisäilörehun säilönnässä sekä tutkittiin näiden säilörehujen täydennysruokinnan vaikutusta maidontuotantoon. Kokeissa väkirehuna oli vilja ja elintarviketeollisuuden sivutuotteet sekä viimeksi kalajauhotäydennys. Fysiologisessa kokeessa tutkittiin esikuivattujen ymppi- ja happorehujen sekä kaseiini- infuusion vaikutusta pötsikäymiseen ja ravintoaineiden ottoon ja maitotuotokseen lehmillä. Esikuivattujen säilörehujen syönti oli suurempi kuin tuoreen säilörehun, mutta maitotuotoksissa, maidon koostumuksessa tai rehun hyväksikäytössä ei todettu merkitseviä eroja eri korjuumenetelmien välillä. Pyöröpaalirehujen laatu oli huono, kun niiden kuiva-aine oli alhainen, mutta kuiva-ainepitoisuuden ylittäessä 30 % laatu parani. Myöhään korjatut esikuivatut laakasiilorehut olivat herkkiä lämpenemään ja homehtumaan, kun ne ruokintavaiheessa altistuivat ilman hapen vaikutukselle. Tarkkuussilputulla ja pyöröpaalatulla säilörehuilla päästiin samaan maitotuotokseen, kun rehujen laatu oli hyvä ja käytettiin säilöntäainetta. Ilman säilöntäainetta säilötyllä pyöröpaalisäilörehulla ruokittaessa maitotuotos huononi. Maitohappobakteeriympillä ja muurahaishapolla (AIV 2) säilöttyjen esikuivattujen rehujen välillä ei ollut merkitsevää eroa maidontuotannossa tai rehuvalkuaisen hyväksikäytössä. Runsaasti maitohappoa sisältävä tarkkuussilputtu ymppirehu laski maidon rasvapitoisuutta verrattuna muurahaishapporehuun, mikä johtui pötsin pienemmästä (etikka+voihappo)/propionihapposuhteesta ymppirehulla. Plasman gkukoosipitoisuus oli suurempi ymppi- kuin happporehulla ja B-hydroksivoihappopitoisuus vastaavasti pienempi. Tutkimus päättyy ja tulokset julkaistaan 1996, jolloin esitetään myös laskelmat korjuumenetelmien vaikutuksista työmenekkiin ja maidontuotannon taloudellisuuteen. Rauramaa, A., Tommila, A., Setälä, J. 1992. Korjuutekniikat vertailussa. Maito ja Me, 4: 10-11.
Vastaava tutkija
Toivonen Vesa Hankkeen kesto 1991 - 1995
Asiasanat
esikuivattu nurmisäilörehu, maidon koostumus, maitotuotos, säilöntäaine, säilörehun korjuumenetelmät, säilörehun laatu, talous, työmenekki
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|