Aikaiset ohralajikkeet, joiden seoksia kokeiltiin, olivat Hja 673, Hjan Eero ja Arra. Lajikeseoksilla saatiin vähäisiä sadonlisäyksiä verrattuna teoreettisiin satoihin, jotka on laskettu seosten osuuksien mukaisesti puhtaana kasvaneista lajikkeista. Paras satotulos saatiin kuitenkin puhtaana viljellystä Hja 673:sta. Koesarjassa, jossa olivat lajikkeina Silja, Hjan Pokko ja Agneta, jäi seosviljelyn hyöty vieläkin kyseenalaisemmaksi. Käytännön viljelyksillä voi vähentynyt lako olla kuitenkin sellainen tekijä, joka puoltaa seosviljelyä, vaikka sadonlisäystä ei olisikaan odotettavissa. Viljalajien seosviljelyssä voidaan seosviljelyllä saavuttaa jonkin verran hyötyä, mikäli ohra ja kaura ovat melko tasaisia sadoltaan.
Vastaava tutkija
Hiivola Sirkka-Liisa Hankkeen kesto 1984 - 1991
Asiasanat
kaura, lajikkeet, ohra, rehuvilja, seosviljely
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|