Tutkimuksessa järjestettiin kaksi koetta Jokioisissa, kylvöaikakoe ja lannoitustasokoe kevätviljoilla ja öljykasveilla. Kylvöaikakoe järjestettiin hietasavella ja lannoitustasokoe hieta-, aitosavi- ja multamaalla. Koevuodet olivat 1980-84. Kylvöaikakokeessa oli neljä kylvöaikaa: ensimmäinen heti, kun maa kantaa traktorin, toinen, kun maa muokkautuu hyvin, sekä kolmas ja neljäs noin viikon kuluttua edellisestä. Kevätviljoilla kolme ensimmäistä kylvöaikaa tuottivat lähes yhtä suuren sadon, ja neljäs heikoimman. Rypsillä ja rapsilla oli kolmas kylvöaika edullisin. Viljojen hehtolitran paino aleni kylvöajan viivästyessä normaalista. Tuhannen siemenen painoon vaikutus oli vähäinen. Valkuaispitoisuus kohosi ja lakoisuus lisääntyi kylvöajan siirtyessä myöhäisemmäksi. Lannoitustaso kokeessa oli kuusi typpilannoitustasoa 0,40,80,120 ja 160 kg/ha Y-lannoksena. Kaura ja kevätvehnä osoittautuivat ohraa paremmiksi maan luontaisten typpivarojen hyväksikäyttäjiksi. Ohran ja kauran sato lisääntyi lannoitusta lisättäessä voimakkaammin kuin kevätvehnän. Hintasuhteet pienentävät tätä eroa taloudellisessa tuotossa.
Vastaava tutkija
Esala Martti Hankkeen kesto 1980 - 1988
Asiasanat
kaura, kevätviljat, kylvöaika, lannoitustaso, ohra, rapsi, rypsi, vehnä, öljykasvit
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|