Suomen liittyessä Euroopan Unioniin muuttuivat nautakarja- talouden tuotantopanosten ja tuotteiden hintasuhteet oleellisesti. Merkittävin muutos oli viljaväkirehujen hal- peneminen, jolloin nurmirehujen ja muiden karkea- rehujen kilpaikyky heikkeni ja ruokinta saattaa muuttua väkirehuvaltaisemmaksi. Pohjois-Suomessa nautakarjatalouden vahvuuksia on ollut kilpailukykyinen nurmirehuntuotanto. Jotta tämä vahvuus- tekijä pystyttäisiin säilyttämään, on nurmirehun tuotantokustannuksia pystyttävä alentamaan. Tämä asettaa uusia haasteita nurmirehun tuotantomenetelmien kehittämi- selle. Uusia haasteita nurmirehun tuotantomenetelmille asettavat myös uudet ympäristötuet. Ympäristönäkökohdat, kuten lietelannan taloudellinen käyttö, puoltavat myös muiden rehuntuotantovaihtoehtojen kuten vihantarehukasvien, kokoviljan ja rehuperunan tuotantomahdollisuuksien ja hyväksikäytön selvittämistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on etsiä taloudellisesti edullisimmat, mahdollisimman paljon ympäristöä säästävät karkearehun tuotantomenetelmät. Tutkimus jakautuu seitse- mään osatutkimukseen: 0403-01 Uusien nurmikasvien soveltuvuus laiduntamiseen ja säilörehuksi Pohjois-Suomessa 0403-02 Nautakarjatilan pellonkäyttövaihtoehdot 0403-03 Nurmien talvituhosienikestävyyden tutkiminen sekä testausmenetelmien kehittäminen laboratorio- ja kenttäolosuhteissa. 0403-06 Lisärehujen tuotanto yksivuotisella raiheinä-viljaseoksella Kustakin osatutkimuksesta on oma tutkimussuunnitelma.
Vastaava tutkija
Hakkola Heikki Hankkeen kesto 1995 - 1999
Asiasanat
heinäkasvit, laiduntaminen, säilörehu, luonnonvaraiset heinät, maisemakasvit, talvituhosienikestävyys, karkearehut, maatilakokeet, luonnonvaraiset heinät, talvituhosienikestävyys, pellonkäyttövaihtoehdot, karkearehuvaihtoehdot
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|