Tutkimuksen tavoitteena oli herneen viljelytekniikan varmentaminen siinä määrin, että laaja-alainen herneen viljely rehuksi tulisi mahdolliseksi. Vuosina 1977-81 tutkittiin viljelyä tukikasvin kanssa ja ilman, typpilannoitusta, rikkakasvien torjuntaa, kylvötiheyttä sekä herneen esikasviarvoa. Vuosina 1982-85 jatkettiin hernekauran siemenseoskokeita, kylvötiheys- ja esikasvikokeita sekä aloitettiin bakteeriymppäyksen ja typpilannoituksen vertailu. Kaura soveltui parhaiten herneen tukikasviksi. Mitä lyhytvartisempi hernelajike, sitä vähemmän kauraa sai olla siemenseoksessa. Herneen osuus sadossa oli enintäin puolet herneen osuudesta kylvösiemenessä. Tukikasvin merkitys lisääntyi etelästä pohjoiseen siirryttäessä. Herneen viljelyssä tukiviljan kanssa tarvittiin typpeä 50-80 prosenttia tukiviljan normaalista määrästä. Savimaalla typpilannoitus antoi paremman tuloksen kuin bakteeriymppäys.
Vastaava tutkija
Salo Yrjö Hankkeen kesto 1976 - 1993
Asiasanat
esikasvit, herne, kaura, kylvötiheys, seosviljely, typpilannoitus, ymppäys
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|