Taloudellisesti edullisin peltokasvien fosforilannoitus on vuoden 1989 hintasuhteiden mukaan keskimäärin noin 25 kiloa hehtaarille eli suunnilleen kaksinkertainen sadossa poistuviin fosforimääriin verrattuna. Vuoden 1995 alennetut hinnat ovat pienentäneet kannattavaa lannoitusta viljavilla mailla, mutta niukkafosforisilla mailla tätä ravinnetta kannattaa käyttää lähes yhtä paljon kuin ennen- kin. Pitkäaikaiset kokeet ovat osoittaneet, että fosforin tarveon kestävässä viljelyssä nykyisellä tekniikalla edel- leen keskimäärinkin suurempi kuin tämän ravinteen poistuma sadoissa. Runsas lannoitus on paitsi kallista myös ympäristölle haitallista. Tarvittavien fosforimäärien pienentämiseksi lannoituksen hyötysuhdetta pyritään parantamaan lannoitustekniikkaa kehittämällä, ja maan ravinnevarojen hyödyntämistä tehostetaan niiden kemiallista arviointia tarkentamalla. Kasvilajien ja -lajikkeiden fosforin tarvetta verrataan kasvikohtaisten lannoitussuositusten tarkentamiseksi ja niukalla fosforilannoituksella menestyvien lajikkeiden valintaa ja jalostusta varten. Vesistöjä kuormittavan pintalannoituksen vähentämiseksi nurmen vuotuinen fosforilannoitus pyritään korvaamaan perustettaessa annettavalla peruslannoituksella. Valtakunnallisia peltokasvien lannoitussuosituksia on tarkistettu tulosten perusteella. Tuloksia täydennetään ja sovelletaan käytäntöön vuonna 1995 aloitetussa uudessa tutkimuksessa "pellon fosforitalouden parantaminen maan hoitoa ja lannoitustekniikkaa kehittämällä".
Vastaava tutkija
Saarela Into Hankkeen kesto 1989 - 1996
Asiasanat
fosforilannoitus, kasvilajit, lajikkeet, lehtilannoitus, maa-analyysi, sijoituslannoitus
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|