Emolehmätuotannon lisääminen ja tehostaminen on yksi naudanlihantuotanto kulutusta vastaavalle tasolle maassamme lähivuosina. Emolehmätuotannossa kaksivaihekasvatus (eli tilojen erikoistuminen joko emojen ylläpitoon ja vasikoiden tuottamiseen tai vasikoiden kasvatukseen vieroituksen jälkeen) voi olla yksi tuotannon taloutta ja tehokkuutta parantava menetelmä. Myös emolehmien tehostetummalla hoidolla voidaan saavuttaa taloudellisesti merkittäviä säästöjä tuotannon kuitenkaan heikentymättä. Yksi eniten selvitettyjä tutkimusaiheita emolehmätuotannossa on ruokintatason hallittu alentaminen ja sen vaikutukset emoon ja vasikkaan. Emolehmien energiansaannin optimoimisella eri tuotantovaiheissa sisäruokintakaudella voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä rehukustannuksissa tuotannon heikentymättä ja toisaalta kohdentaa eri karkearehut tilan eläimille oikein: parhaat rehut kasvaville lihanaudoille ja uudistukseen jätettäville eläimille. Ensimmäistä ja toista kertaa poikivilla risteytysemoilla tehty tutkimus osoitti, että hyväkuntoisilla emoilla päivittäisessä ruokintatarkkuudessa voi olla suuriakin vaihteluita tuotannon siitä heikentymättä, kun tietyllä aikavälillä eläimet saavat sopivasti energiaa ja valkuaista. Ruokintatarkkuutta enemmän emolehmätilan töiden järjestelyä voitaisiin helpottaa, jos täysikasvuiset hyväkuntoiset emot voitaisiin tuotannosta ja eläinten hyvinvoinnista tinkimättä ruokkia joka toinen päivä. Tällöin työhuippujen aikana päivittäisestä ruokintatyöstä vapautuva aika voitaisiin kohdentaa poikimisten seurantaan, syntyneiden vasikoiden merkintään ja tarkkailuun tai muuhun kiireelliseen työhön. Joka toinen päivä ruokinta ei kuitenkaan onnistuessaankaan poista eläinten huolellisen tarkkailun merkitystä. Puhtaan juomaveden päivittäisestä saannista tulee aina huolehtia. Emolehmille päivittäisen, rajoitetun rehuannoksen jakaminen useammassa erässä ei ole perusteltua taloudellisesti eikä fysiologisesti, vaan käytännön merkitystä lienee rehujen annostelukertojen vähentämisellä (7 kertaa viikossa vs. 3-4 kertaa viikossa) energiansaannin pysyessä tietyllä aikavälillä vakiona. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko täysikasvuiset emolehmät ruokkia joka toinen päivä ilman haittavaikutuksia, kun ne neljän viikon ajanjaksolla saavat yhtä paljon energiaa kuin joka päivä ruokitut eläimet. Kokeeseen tulee 32 täysikasvuista, keväällä 2003 poikivaa hereford-emoa ja niiden vasikat. Talven emot ovat kylmäpihatossa ja rehuna on heinä suositusten mukaisesti. Koe tehdään MTT:n emolehmänavetalla Tohmajärvellä. Koe alkaa lokakuussa 2002 ja päättyy vasikoiden vieroitukseen syksyllä 2003.
Vastaava tutkija
Manninen Merja Hankkeen kesto 2002 - 2005
Asiasanat
emolehmä, ruokinta, tuotanto, talous, ruokintafrekvenssi, hyvinvointi, naudanliha, maidontuotanto
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|