Sekä ajettavien työkoneiden että niiden käyttäjien määrä eri toimialoilla on laskettavissa sadoissa tuhansissa. Tietyissä koneryhmissä kotimaisten koneiden markkinaosuus on merkittävä. Ajettavien työkoneiden kulkuteillä sattuvien tapaturmien osuus kaikista konetapaturmista on käytettyyn työaikaan nähden suuri, useissa tutkimuksissa on todettu kymmenien prosenttien osuuksia. Lisäksi on oletettu, että toistuva ohjaamosta hyppääminen altistaa tuki- ja liikuntaelinten, lähinnä selkärangan mikrotraumoille. Koneiden koon (korkeuden) lisääntyminen kasvattaa tapaturma- ja mikrovammariskiä. Koneiden kulkuteiden paremman suunnittelun ja kansainväliseen standardisointiin osallistumisen pohjaksi tarvitaan uutta tietoa kulkuteiden mitoituksen ja muotoilun käyttäjälähtöisistä vaatimuksista. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin kulkutietutkimuksen tarvetta ja tarkennettiin jatkohankkeen sisältöä tilastotiedoilla, kirjallisuustutkimuksella, tapaturma-aineistojen analyysillä, haastatteluilla ja videoanalyyseillä. Jatkohankkeen tutkimusaihe rajattiin koskemaan ajettavien työkoneiden kulkuteiden käyttöä, turvallisuutta, ergonomiaa ja teknisiä ominaisuuksia. Ohjaamoergonomiaa ei varsinaisesti käsitelty tässä tutkimuksessa. Tutkimus oli luonteeltaan pääosin kokeellinen. Kirjallisuus-, kysely- ja tapaturmatutkimuksen lisäksi tutkimuksessa sovellettiin kulkuteiden käytön simulointia laboratorio-olosuhteissa. Simulaatiomittausten avulla saatiin tietoa ihmisen voiman- ja ajankäytöstä kulkuteillä sekä subjektiivinen arvio kulkuteiden ominaisuuksista. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ja menetelmiä, joiden avulla voidaan tutkia kulkuteiden turvallisuuteen vaikuttavia ominaisuuksia ja kuvata turvallisen kulkutien vaatimuksia. Hankkeeseen sisältyi myös konevalmistajien tuotekehitystä tukevaa yhteistyötä. Työkoneiden suunnittelijoille ja standardointityöhön tuotettiin uutta käytännöllistä tietoa siitä, miten kulkuteitä käytetään, minkälaisia häiriöitä esiintyy, mitä puutteita nykyisissä kulkuteissä on niiden käyttöön verrattuna ja millaisiksi kulkutiet tulisi suunnitella, jotta ne olisivat turvallisempia ja mukavampia käyttäjilleen. Tavoitteena oli välittää käyttäjien tarpeet suunnittelijoiden tietoisuuteen. Hankkeessa luotiin tarkastuslista kulkuteiden arviointiin. Tulosten mukaan porraskulman jyrkkyydellä oli selvä merkitys käsien ja jalkojen voimankäyttöön. Loivemmalla portaassa käytettiin enemmän jalkavoimia ja vähemmän käsivoimia kuin jyrkemmässä portaassa sekä ohjaamoon noustessa että sieltä poistuttaessa. Askelmavälin mitoituksen merkitys korostui varsinkin ohjaamosta laskeuduttaessa. Pienin käytetyistä askelmaväleistä (216 mm) koettiin ohjaamosta laskeutumista hankaloittavana suurempiin väleihin (270 mm ja 305 mm) verrattuna, vaikka sekä jalka että käsivoimissa vaadittiin suurempia ponnistuksia isommilla askelmaväleillä. Mitoitus ja sijoittelu vaikuttavat huomattavasti koettuun käyttömukavuuteen ja ensimmäisen askelman korkeudella oli suuri merkitys ihmisten toimintaan ja koettuun käyttömukavuuteen. Mitä korkeammalla ala-askelma oli sitä korkeampia olivat kaikki mitatut sekä käsi- että jalkavoimat. Turvallisen kulkutien suunnittelussa lähtökohtana ovat vaivattomat liikeradat ja kolmipistekontaktin mahdollisuus. Käsijohteiden luonteva sijainti on tärkeää, jotta ne tukevat ja ohjaavat liikkumista. Kulkuteiden yhdenmukaisuus ja askelmien porrasmaisuus helpottavat liikkumista. Kulkutien pitäisi sallia jonkin verran vaihtelua toiminnassa: esim. askelmien koon pitäisi olla riittävä, eikä kulkutiellä saisi olla rakenteita, joihin voi takertua tai törmätä. Kulkutien on tuotava selkeästi esille ne tavat, joilla sitä voi luontevasti ja turvallisesti käyttää. Toisaalta on pyrittävä vähentämään liikkumistarvetta toimivilla tuotanto- ja teknologiaratkaisuilla. Lisäksi koneenvalmistajien tulisi panostaa koneen elinkaariseen palvelujärjestelmään, jotta koneen turvallisuustaso voidaan tarvittaessa päivittää.
Vastaava tutkija
Suutarinen Juha Hankkeen kesto 1999 - 2002
Asiasanat
ajettavat työkoneet, työturvallisuus, kulkutiet, tapaturmat, suunnittelu, häiriöt
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|