1. TARKOITUS Suomen ja samalla koko Euroopan Unionin ainoat metsäpeurat (Rangifer tarandus fennicus) ovat jakautuneet kahdeksi kannaksi. Kainuun kannan koko on noin 1700 yksilöä. Se on levinnyt Kuhmon lisäksi Sotkamon pohjoisosiin ja Ristijärven itäosiin. Eteläosan yhtenäinen esiintymisalue ulottuu Pohjois-Karjalan puolelle, Lieksaan ja Nurmekseen. Toinen, pienempi kanta on Suomenselällä ja sen koko on noin 700 yksilöä. Sen tärkeimpiä esiintymisalueita talvella ovat Perho, Alajärvi, Vimpeli ja Halsua. Metsäpeurat laiduntavat pelloilla monikymmenpäisinä tokkina. Ne aiheuttavat vahinkoa syömällä nurmea ja kuopimalla pellon pintaa, jolloin seuraavan kesän kasvusto voi harventua ja rikkakasvien osuus lisääntyä. Lumen tallautumisen ja kasvuston rikkoutumisen seurannaisvaikutuksena kasvusto altistuu talvituhosienille. Suojaavan lumikerroksen tallauduttua maa routaantuu, mikä saattaa osaltaan hidastaa nurmen kasvuunlähtöä keväällä. 2. TAVOITE Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada kenttäkokeen avulla ohjeellista tietoa vahinkojen määrästä ja laadusta Suomenselän alueella ja olosuhteissa. 3. VAIKUTTAVUUS JA HYÖDYT Metsäpeuran aiheuttamat maatalousvahingot viljellyillä nurmilla ovat muodostuneet ongelmaksi. Viljelijöillä ja korvauksista päättävillä maatalousviranomaisilla on monesti erilainen näkemys vahinkojen vakavuudesta. Metsäpeuran aiheuttamat maatalousvahingot viljellyillä nurmilla ovat muodostuneet ongelmaksi. Viljelijöillä ja korvauksista päättävillä maatalousviranomaisilla on monesti erilainen näkemys vahinkojen vakavuudesta. Vahinkojen yliarvioiminen on yhteiskunnan kannalta vahingollista. Aliarvioiminen taas loukkaa yksittäisen viljelijän oikeutta harjoittaa elinkeinoaan. Ilman tietoa vahinkojen määrästä ja arvosta ei voida arvioida vahinkojen torjunnan kannattavuutta. Vahinkokysymyksen pohtimisen ja yleensä keskustelun aiheesta oletetaan vähentävän metsäpeuraan kohdistuvia kielteisiä asenteita viljelijöiden keskuudessa.
Vastaava tutkija
Kangas Arjo Hankkeen kesto 2000 - 2005
Asiasanat
metsäpeura, Rangifer tarandus fennicus, nurmiviljely, satovahingot
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|