Typpi on fosforin ohella tärkein maatalouden vesistökuormitusta aiheuttava ravinne. Typpi on myös keskeisin sadon määrään ja laatuun vaikuttava ravinne. Typelle ei ole voitu kehittää viljavuusanalyysin kaltaista menetelmää lannoitustarpeen ennakoimiseksi samaan tapaan kuin muilla ravinteille. Pääasiallinen syy tähän on se, että typen vapautuminen maasta kasveille käyttökelpoiseen muotoon on enemmän riippuvainen maaperän biologisista prosesseista kuin muiden ravinteiden. Nämä puolestaan ovat pitkälle riippuvaisia maan lämpötilasta ja kosteudesta. Tästä syystä kasveille käyttökelpoista typpeä ei myöskään voida määrittää edullisesti muiden ravinteiden mukana kuivatuista näytteistä, vaan sitä varten tarvitaan tuoreet näytteet, näytteiden kylmäsäilytys ja erillinen analyysi, mikä nostaa märityksen hintaa ja rajoittaa siihen käytettävissä olevaa aikaa. Käytännössä analyysi olisi tehtävä noin parin viikon aikana keväällä ennen kylvöjä, mikä kaupallisessa mittakaavassa on mahdoton. Typpilannoitusta ennakoiva järjestelmä onkin rakennettava toisella pohjalle. Tähän saakka typpilannoitusta koskeva neuvonta on annettu lannoitussuositustaulukoissa, jotka on laadittu mm. viljelykasvin, lajikkeen, odotettavissa olevan satotason, maalajin, ilmastovyöhykkeen, esikasvin perusteella. Aikaisemmin on katsottu, että Suomen ilmasto-oloissa maan kasveille käyttökelpoisen ns. mineraalitypen määritys keväällä ja sitä koskevan tiedon huomioon ottaminen lannoituksessa ei ole perusteltua, sillä aiempien tutkimusten mukaan mineraalitypen määrä maassa on keväällä vain 10 - 20 kg/ha ja sen vaihtelu on vähäistä jatkuvassa viljanviljelyssä (Sippola ja Yläranta 1985). Viljanviljelyssä on katsottu, että parempi menetelmä on määrittää typpi kasvustosta kasvukauden aikana ja antaa se täydennyslannoituksena. Äskettäin ovat LEPPÄNEN ja ESALA (1995 ja 1999) osoittaneet, että toisin kuin jatkuvassa viljanviljelyssä mm. karjanlannan levityksen jälkeen, nurmiviljelyssä, vihannesviljelyssä sekä eräiden muiden kasvien jälkeen voi maassa olla niin suuria määriä mineraalityppeä, että se tulisi ottaa huomioon lannoitusta suunniteltaessa. Joillakin maalajeilla ja alueilla voi mineraalityppeä esiintyä keväällä suurempia määriä, lähinnä maan keski- ja pohjoisosissa. Alustavat tutkimukset osoittivat lisäksi, että keväisen mineraalitypen määrä voidaan ottaa suoraan huomioon lannoitusta mitoitettaessa. Pika-analyysimenetelmien todettiin soveltuvan maan typpisisällön mittaamiseen, vaikka ne ovatkin vielä liian työläitä tilalla käytettäviksi. Vihannestiloilla pikamääritysmenetelmiin perustuva tarkennettu lannoitus on jo nyt mukana maatalouden ympäristötukiohjelman toimenpiteissä. Mallasohralla on valkuaispitoisuuden nouseminen liian korkeaksi jatkuvasti ongelmana. Joissakin maissa on myös kehitetty malleihin pohjautuvia menetelmiä typpilannoitustarpeen ennustamiseksi. Esille on tullut myöskin muutamia lupaavia menetelmiä potentiaalisesti mineralisoituvan typen mittaamiseksi mm. viljavuustutkimusta varten otetuista kuivatuista näytteistä suhteellisen edullisilla menetelmillä. Voitaisiin myös tutkia voidaanko mm. ns. MYTVAS2 -tutkimuksessa tuotettuja lohkokohtaisia typpitaseita käyttää seuraavan vuoden typpilannoitustarpeen ennustamiseen, mm. mallien avulla. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa järjestelmä, jonka avulla voidaan seurata tilan ja lohkon typen määrää viljelykierron eri vaiheissa ja käyttää tätä tietoa typpilannoituksen pohjana typen käytön tehokkuuden parantamiseksi, ylijäämätypen vähentämiseksi ja ympäristöhaittojen pienentämiseksi. Tavoitteena on myös tuottaa tietoja typpilannoitussuositusten ja sitä koskevien toimenpiteiden tarkentamiseksi mm. maatalouden ympäristötuessa käytettäviksi.
Vastaava tutkija
Esala Martti Hankkeen kesto 2002 - 2005
Asiasanat
typpilannoitus, typpilannoituksen ennustaminen, maan mineraalityppi, mallinnus, typpilannoituksen optimointi
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|