Nautoja kasvatetaan yhä useammin ryhmissä, jotta eläinten hyvinvointi sosiaalisen käyttäytymisen ja liikkumisvapauden suhteen toteutuisi. Karjanhoitajat ryhmittelevät nautoja uudelleen saadakseen mahdollisimman tasaiset eläinryhmät. Uudelleenryhmittely aiheuttaa kuitenkin eläimille sosiaalista stressiä, kun hierarkiasuhteita joudutaan ryhmän sisällä yhä uudelleen selvittelemään. Hyvinvoinnin kannalta onkin oletettu, että naudat tulisi kasvattaa vakaissa sosiaalisissa ryhmissä, jolloin vältyttäisiin sosiaalisen stressin aiheuttamilta ongelmilta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia vaikutuksia toistuva uudelleenryhmittely ja karsinanvaihdos aiheuttaa hiehojen hyvinvoinnille. INRA:ssa Ranskassa on viime vuosina tehty tutkimusta epävakaan sosiaalisen ympäristön vaikutuksesta vasikoiden hyvinvointiin. Nyt tutkittiin samoin menetelmin epävakaan sosiaalisen ympäristön vaikutuksia lypsyrotuisilla hiehoilla. Tämä tutkimus jatkaa INRA:n (Ranska, Clermont-Ferrand) ja MTT:n (Vakola) EU FAIR projektissa "Chain management of veal calf welfare" alkanutta yhteistyötä. Hankkeen INRA:n vastuuhenkilö on DVM, PhD Isabelle Veissier. Vuoden ikäisistä, pareittain kasvatetuista, 32:sta Holstein hiehosta 16 ryhmiteltiin uuteen karsinaan uuden parin kanssa 16 kertaa kahden kuukauden aikana. Kontrollieläimet, 16 hiehoa, pysyivät koko kokeen ajan saman parin kanssa samassa karsinassa. Hiehojen käyttäytymistä tarkkailtiin uudelleenryhmittelyjen jälkeen ja erilaisissa käyttäytymistesteissä kuten reaktiot koiraa kohtaan ja uudessa äkillisessä tilanteessa. Plasman kortisolipitoisuutta mitattiin ACTH ja CRH vastetesteissä. Hiehojen kipuherkkyyttä testattiin lämpölaserilla ja niiden terveyttä sekä kasvua seurattiin. Toistuvasti ryhmitellyt hiehot ovat aggressiivisempia toisilleen verrattuna kontrollihiehoihin, jotka ovat vasikasta saakka kasvaneet yhdessä. Toistuva ryhmittely vähensi hiehojen myöhempää käyttäytymis- ja HPA akselin reaktiivisuutta verrattuna samojen parien kanssa kasvaneisiin hiehoihin. Hiehojen sosiaalisessa ympäristössä tulisikin olla vaihtelua. Naudoilla on eri ikäkausina erilaisia sosiaalisia tarpeita, jotka tulisi tuotanto-olosuhteissa huomioida. Tulokset antavat tietoa maidon- ja naudanlihan tuottajille nautojen uudelleenryhmittelyn järjestelyistä. Aineistosta on tehty kaksi tieteellistä artikkelia. Tuloksia on julkaistu ja julkaistaan suomalaisissa alan ammattilehdissä. Tuloksista kerrotaan viljelijöiden ja neuvojien tilaisuuksissa. INRA järjesti ja rahoitti tutkimuksen. Matkakustannukset rahoitettiin EU:n COST-Action projektin 846 "Measuring and monitoring farm animal welfare" lyhytaikaisista tutkijavaihtorahoista. Projektitutkijan palkka tuli Maa- ja Metsätalousministeriöltä.
Vastaava tutkija
Raussi Satu Hankkeen kesto 2002 - 2002
Asiasanat
ACTH, CRH, hiehot, hyvinvointi, sosiaalinen käyttäytyminen, reaktiivisuus
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|