Merkittävimpiä syitä suorakylvöön siirtymiseen ovat tuotteiden ja tuotantopanosten hintasuhteissa 90-luvulla tapahtuneet suuret muutokset. Tärkeimpiä muutoksia ovat viljan hinnan romahtaminen (ohran kilohinta v. 2004 oli 30 % vuoden1993 hinnasta, kun rahan arvon muutos otetaan huomioon) sekä glyfosaatin hinnan putoaminen kolmannekseen vuoden 1991 hinnasta. Glyfosaatin hinta vaikuttaa oleellisesti suorakylvön tuotantokustannuksiin, koska juuririkkakasvit on torjuttava kemiallisesti eikä kilpailevia aineita ole. Kylvötyöhön kuluvan ajan oleellinen väheneminen on merkittävä tekijä tiloilla, joilla on työvoimasta puutetta. Tuen suuri osuus viljanviljelijän tuloista puoltaa suorakylvöä. Sadon arvon merkitys on vähentynyt eikä sadon saamiseksi kannata panostaa siinä määrin kuin ennen. Ajallisuuskustannus on pienentynyt. Tilakoko kasvaa ja työn määrän tuotettua yksikköä kohden on pakko pienentyä. Tiloilla on yhä harvemmin palkattua työvoimaa ja päätoimisten viljanviljelijöiden määrä vähenee. Suorakylvön kaltainen menetelmä, jossa työvaiheita karsitaan, pienentää työnmenekkiä tehokkaammin kuin työvaiheiden tehostaminen. Silti ei ole aina päivänselvää, että suorakylvö olisi taloudellisempi menetelmä kuin perinteinen muokkaus- ja kylvömenetelmä. Yleensä kannattaa ajaa vanhat koneet loppuun ja harkita sitten niiden uusimista tai siirtymistä suorakylvöön. Suorakylvö sopii huonosti siemenviljelyyn jääntisiemenen vuoksi. Viljoista kaura ja vehnä menestyvät suorakylvettynä parhaiten ja kaksitahoisen ohran kanssa on ollut ongelmia. Tutkimuksen alussa tehtiin kysely viljelijöille, joilla oli vähintään vuoden kokemus viljan suorakylvöstä. Siinä tiedusteltiin myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia sekä kehittämistarpeita. Tuloksia hyödynnettiin tutkimusaiheiden kohdentamisessa ja ne on julkaistu Työtehoseuran maataloustiedotteessa 8/2002, Suorakylvöä käytännössä - käyttäjien kokemuksia. Tutkimuksen aloittamisaikaan ja pian sen jälkeen markkinoille ilmaantui useita kotimaisia ja ulkomaisia suorakylvökoneita. Vuonna 2003 tehtiin alustava suorakylvökonevertailu, johon osallistui kuusi eri merkkistä suorakylvökonetta. Seuraavana vuonna vertailu toistettiin ja myös siihen osallistui kuusi suorakylvökonetta, jotka eivät kuitenkaan olleet kaikki samoja kuin vuonna 2003. Tulokset on julkaistu Käytännön Maamies lehden numerossa 5/2005. Suorakylvön taloudellisuutta on vertailtu agrologi Antti Nikulan opinnätetyössä Hämeen ammattikorkeakoulussa (Suorakylvöön siirtymisen vaikutus maatilan talouteen) sekä Työtehoseuran maataloustiedotteessa 4/2004, Suorakylvön työnmenekki ja taloudellisuus. Suorakylvö on vakiinnuttamassa asemaansa yhtenä varteenotettavana kylvömenetelmänä, vaikka epäonnistumisiakin on tapahtunut. Maa on saattanut olla kylvövaiheessa liian märkää tai kesän sateet ovat tukahduttaneet oraan. Osittain epäonnistumiset voivat johtua siitä, että suorakylvöstä on vielä liian vähän kokemusta tai että peltoja olisi pitänyt ojittaa tai muotoilla ennen suorakylvöön siirtymistä. Tämän hankkeen päättyessä vuoden lopussa suorakylvön kehittämissä jatketaan muissa hankkeissa sekä käytännön viljelystä saatavilla kokemuksilla.
Vastaava tutkija
Mikkola Hannu Juhani Hankkeen kesto 2002 - 2005
Asiasanat
kevätvilja, suorakylvö, kylvötekniikka, talous
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|