Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tarhaketun (Alopex lagopus) kaivamisen motivaation taustaa ja voimakkuutta. Vertailtavana on kaksi erilaista motivaatiota: 1) kaivaminen päämäärän vuoksi (ruuan kätkeminen) ja 2) kaivaminen palkitsevana toimintona (kettu saa tyydytystä itse kaivamisaktista). Lähtökohtana on oletus, että kaivaminen on tarhaketulle tärkeä biologinen tarve, jota motivoivat sekä vaihtoehto 1 että 2. Kaivamismotivaation voimakkuutta tutkitaan kaivamisdeprivaation aiheuttaman patoutuman avulla (Lorenzin psykohydraulinen patoutumamalli). Oletus on, että jos eläimelle annetaan ensin mahdollisuus kaivaa ja sen jälkeen kaivamismahdollisuus estetään, sen voidaan olettaa stressaavan eläintä. Tämä lähestymistapa testaa kuitenkin ensisijaisesti opittua tarvetta. Asiaa tutkitaan myös toisinpäin eli selvitetään, onko tarve sisäsyntyinen. Ketulta estetään kaivaminen, kunnes tärkeä oppimisvaihe (4-15 vk) on ohi. Tämän jälkeen ketulle annetaan mahdollisuus kaivamiseen. Jos kaivamistarve on sisäsyntyinen, kaivamismahdollisuuden antamisen tulisi laukaista lisääntynyt kaivamisaktiviteetti. Tämän tulisi ilmetä myös parantuneena hyvinvointina.
Vastaava tutkija
Korhonen Hannu T. Hankkeen kesto 2002 - 2004
Asiasanat
nuori sinikettu, kaivamismotivaatio, käyttäytyminen, stressi, sisäinen tarve, opittu tarve, hyvinvointi
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|