Himangalla tehtyjen kenttäkokeiden perusteella turkislantakomposti soveltui hyvin ruokaperunan lannoitteeksi. Turkislantakompostin käyttömäärää rajoitti fosfori, vaikka lannan sisältämän kokonaisfosforin kasveille käyttökelpoiseksi osuudeksi on määritelty vain 40%. Fosforin lisäksi turkislantakomposti sisälsi reilusti kalsiumia. Kaliumin ja liukoisen typen pitoisuus kompostissa oli niin vähäinen, että niitä on lisättävä kemiallisina lannoitteina. Kokeiden perusteella typpi oli toimiva ainoastaan sijoittamalla annettuna. Starttitypen ja kompostilannoitteen yhdistelmällä onkin perunalla mahdollista saavuttaa määrällisesti ja laadullisesti täysin vertailukelpoinen sato Y-lannoitteisiin verrattuna. Vuosien 2001-02 satotulosten perusteella annettaessa Y-lannoitteella ja kompostilla sama määrä lannoitetta (40 kg P/ha), kasvuston kehitys oli komposteilla hieman tehottomampaan alkukasvukaudella (alkukehityshavainnoissa 2 %-yksikön ero), mikä näkyi sittemmin myös sadossa (-1,5%). Erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Sen sijaan kun turkislantakompostin määrää lisättiin (80 kg tai 160 kg P/ha), niin sato ja kasvuston alkukehitys paranivat selvästi. Keskimäärin kontrollia parempi sato saatiin myös siten, että ensimmäisenä vuonna lannoitettiin kompostin avulla kahden vuoden fosforitarvetta vastaavasti ja toisena vuonna perunalle annettiin vain NK-lannosta. Sadon ulkoisessa laadussa (mm. rupisuus) ei ollut eroa kompostin tai kemiallisen lannoituksen kanssa, kuten ei myöskään keittolaadussa tai mukulan nitraattipitoisuuksissa. Suuret kompostimäärät suurensivat mukulakokoa ja pienensivät hienoisesti tärkkelyspitoisuutta.
Vastaava tutkija
Forsman Kristian Hankkeen kesto 2000 - 2003
Asiasanat
peruna, turkiseläinlanta, komposti, lannoitus
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|