Pohjois-Pohjanmaan alueella on runsaasti viime vuosina tyrninviljelyn aloittaneita, laajentamis-haluisia viljelijöitä, joilla on suuret odotukset tyrnin suhteen. Hankkeeseen on lähdössä mukaan 50 yrittäjää, joiden nykyinen viljelyala on 17.3 ha. Kesällä 2000 satoikäistä tyrniä oli vain 0.74 ha. Tyrni elinkeinoksi -hankkeen tavoitteena on tyrnin viljelijöiden ammattitaidon ja tuotantoedellytysten kehittäminen, jotta heillä olisi mahdollisuuksia päästä vähintään asettamiinsa tavoitteisiin tyrninviljelyn osalta. Hankkeessa jatketaan vuonna 1997 aloitettua lajikejalostustyötä. Jalostustaimien kasvattaminen viljelijöiden kanssa yhteistyössä käynnistyi kesällä 1999. Tavoitteena on jalostaa pohjoisen olosuhteissa viljelyvarmoja, versolaikun- ja talvenkestäviä, helposti poimittavia ja satoisia tyrnilajikkeita. Hankkeessa pyritään kehittämään pistokaslisäysmenetelmä uusien lajikkeiden lisäämiseksi sekä viljelijöiden oman taimilisäyksen ja alueella mahdollisesti aloitettavan taimituotannon helpottamiseksi. Hankkeen parhaita jalostuslinjoja lisätään mahdollisimman nopeasti alueen viljelijöille koeviljelyyn. Maaperätekijöiden ja tyrnin menestymisen välistä syy-yhteyttä selvitetään käytännön viljelmillä. Luomutiloilta saadaan tietoa tyrnin soveltuvuudesta luomuviljelyyn. Lisäksi selvitetään ulkomaisissa lajikkeissa yleisesti esiintyvän versolaikun epidemiologiaa ja torjuntaa sekä pensaiden leikkausta. Näiden tulosten pohjalta laaditaan viljelyohjeita sekä tavanomaisille että luomutiloille. Sadonkorjuu on tyrninviljelyn suurin kustannus, sillä koneellistaminen on vaikeaa, koska pensas vioittuu herkästi. Tähän pyritään löytämään helpotusta jatkamalla pohjoisen laatumarjat -hankkeessa aloitettua reppupoimurin kehittelyä ja testaamalla muiden kehittelemiä laitteita. Uuteen laitekehittelyyn ei satsata, koska useat muut hankkeet ovat keskittyneet korjuun koneellistamiseen. Myös lajikejalostuksen kautta on mahdollista saada huomattavaa helpotusta poimittavuuteen. Lisäksi tavoitteena on saada asiallista tietoa tyrnin viljelyn tuotantokustannuksista. Hankkeen aikana tehdään selvitys tyrnin yhteismarkkinoinnin järjestämisestä niin, että tyrnin viljelijähinta saadaan pysymään kannattavana viljelyn laajetessa. Vaihtoehtona raakamarjan myynnille selvitetään yhteistyömahdollisuuksia nykyisten jalostajien kanssa ja kuinka paljon lisäarvoa tuotannolle saadaan, kun marja jatkojalostetaan rahtina. Myös markkinoinninedistämis-työtä tehdään jatkojalostajien kanssa.
Vastaava tutkija
Prokkola Soile Hankkeen kesto 2001 - 2004
Asiasanat
tyrni, lajikejalostus, lisäysmenetelmät, viljelytekniikka, varsolaikkutauti, luomuviljely, sadonkorjuu, viljelijöiden koulutus, markkinointi
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|