Siipikarjan tuotannosta erittyy typpeä ympäristöön vuosittain noin 6.3 milj. kg. Käyttämällä sulavia aminohappoja rehun suunnittelussa voidaan valkuaisruokintaa tehostaa ja typen eritystä pienentää merkittävästi. Siipikarjan aminohappojen sulavuus on yleensä määritetty kokonaissulavuutena ulosteesta. Luotettavimmin siipikarjalla kuten sioilla aminohappojen sulavuus määritetään ohutsuolesta, koska aminohappojen imeytymistä ei tapahdu enää ohutsuolen jälkeen. Mikrobien aiheuttamat sulavuusmuutokset umpi- sekä paksusuolessa eivät muuta eläimelle käyttökelpoisten aminohappojen määrää. Sulaviin aminohapoihin perustuvia siipikarjan rehutaulukoita ei toistaiseksi ole julkaistu. Saatavilla on ainoastaan kaupallisten yhtiöiden julkaisemia rehutaulukoita ja ruokintasuosituksia. Koska käytetyt tutkimusmenetelmät vaihtelevat, on sulavuuskertoimien vertailu eri lähteiden välillä vaikeaa. Tutkimushankkeessa määritetään yleisimpien siipikarjan rehujen aminohappojen ohutsuolisulavuus sekä muuntokelpoisen energian arvo. Broiler- ja munantuotantokokeissa tutkitaan määritettyjen sulavuuskertoimien luotettavuutta verrattuna muihin valkuaisarvojärjestelmiin. Lisäksi selvitetään sulavien aminohappojen käytön vaikutuksia typen eritykseen broilereilla ja munivilla kanoilla. Tutkimuksessa määritetään myös tärkeimpien sulavien aminohappojen tarve siipikarjalle. Tavoitteena on luoda siipikarjalle sulaviin aminohappoihin perustuva valkuaisarvojärjestelmä.
Vastaava tutkija
Perttilä Sini Hankkeen kesto 1998 - 2002
Asiasanat
valkuainen, aminohapot, energia-arvo, siipikarja, ohutsuolisulavuus
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|