Tavoite: Tämän tutkimuksen tavoitteena on identifioida maidontuotantoa ensimmäiseksi rajoittavat aminohapot ja kartoittaa lypsylehmien yksittäisten aminohappojen saanti nurmisäilörehuun perustuvassa ruokinnassa. Vaikuttavuus: Lypsylehmien valkuaisen saannin ja tarpeen tunteminen yksittäisten aminohappojen tasolla antaa mahdollisuuden tarkentaa lypsylehmien valkuaisruokintaa huomattavasti nykyisestä, jolloin eläimestä ympäristöön erittyvän typen määrä vähenee. Tausta: Nurmisäilörehu-vilja ruokinnalla pötsistä virtaavasta valkuaisesta valtaosa on mikrobiperäistä valkuaista. Mikrobivalkuaisen aminohappokoostumus ei kuitenkaan ole välttämättä täysin optimaalinen maidon valkuaissynteesiä varten, jolloin korkeatuottoisilla lehmillä yksittäisten aminohappojen saanti voi tulla maidontuotantoa rajoittavaksi tekijäksi. Nurmisäilörehuun ja viljaan perustuvassa lypsylehmien ruokinnassa histidiinin on todettu olevan ensimmäinen tuotantoa rajoittava aminohappo. Muina mahdollisesti rajoittavina aminohappoina on mainittu mm. leusiini, metioniini ja isoleusiini. Ruokasulan epätasapainoinen aminohappokoostumus huonontaa rehuvalkuaisen hyväksikäyttöä, mikä puolestaan vaikuttaa sekä tuotannon taloudellisuuteen että ympäristöön kohdistuvaan typpikuormitukseen. Käytännön ruokinnassa aminohappokoostumukseen voidaan vaikuttaa lähinnä käyttämällä rehuyhdistelmiä, jotka lisäävät pötsin ohi virtaavan rehuvalkuaisen määrää ja joiden aminohappokoostumukset täydentävät mikrobivalkuaista. Ohitusvalkuaisen lisääminen saattaa kuitenkin vähentää mikrobivalkuaissynteesiä, ja mikäli ohitusvalkuaisen aminohappokoostumus ei poikkea merkittävästi mikrobivalkuaisen aminohappo-koostumuksesta, muutokset ruokasulan aminohappokoostumuksessa ovat vähäisiä. Suoritus: Tässä tutkimuksessa selvitetään infuusioteknikkaa hyväksikäyttäen mitkä aminohapot histidiinin lisäksi rajoittavat maidontuotantoa nurmisäilörehuun perustuvalla ruokinnalla. Tutkimuksessa kartoiteaan myös lypsylehmien aminohappojen saanti ja eritys nurmisäilörehuruokinnalla aminohappotarpeiden mallittamista varten. Tätä tarkoitusta varten satakertanäytteenottotekniikalla otetuista ruokasulanäytteistä määritetään eri valkuaisfraktioiden (mikrobi- ja rehuperäinen valkuainen) aminohappopitoisuudet, ja niiden virtaus pötsistä. Maitorauhasen ravintoaineiden metaboliaa tutkitaan määrittämällä ravintoaineiden pitoisuudet valtimo- ja laskimoveressä. Veren virtaus maitorauhaseen määritetään käyttäen merkkiaineena plasman fenyylialaniinia ja tyrosiinia.
Vastaava tutkija
Vanhatalo Aila Hankkeen kesto 1999 - 2003
Asiasanat
maidontuotanto, säilörehu, aminohapot, valkuaisen hyväksikäyttö, N-kuormitus
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|