Ohutsuolisulaviin aminohappoihin perustuva sikojen valkuaisarvojärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuoden 1995 alussa. Ohutsuolavien aminohappojen saanti selitti parhaimmin kotimaisten lihasikakokeiden tuotanto- ja teurastuloksia. Sian aminohappotarpeeseen vaikuttavat mm. ikä (elopaino), sukupuoli ja lihaskudoksen kasvunopeus. Suomalainen sika-aines on kasvukyvyltään erittäin hyvää ja lysiinin optimitarpeeksi alkukasvatuksessa saatiin 9,5 g/ry ja loppukasvatuksessa 7,0 g/ry. Sikojen uudet valkuaisen ja aminohappojen ruokintasuositukset on päivitetty internet-rehutaulukkoon 2002. Aikaisempaa lihasikojen alkukasvatuksen sulavan lysiinin suositusta (8,5 g/ry) verrattiin optimitarpeeseen (9,5 g/ry) ja määritettiin sopivin alkukasvatuksen kesto (4, 5 tai 6 viikkoa). Uuden suosituksen mukaisella ruokinnalla sikojen päiväkasvu ja rehuhyötysuhde paranivat merkitsevästi. Alkukasvatuksen sopivin pituus oli viisi viikkoa, eli noin 55 kilon elopainoon. Lisäksi määritettiin 3-vaiheruokinnassa sopivin sikojen välikasvatuksen kesto (3 tai 4 vk) ja loppukasvatusrehun sulavan lysiinin pitoisuus (5,0 tai 6,0 g/ry) ja verrattiin lihasikojen 2- ja 3-vaiheruokintaa. Sikojen välikasvatuksen kesto ei vaikuttanut tuotantotuloksiin. Myös 2- ja 3-vaiheruokinnalla sikojen tuotantotulokset olivat samanlaiset. Loppukasvatusrehun sulavan lysiinin pitoisuudeksi 3-vaiheruokinnassa riittää 6,0 g/ry. Lihasioille suositellaan ensisijaisesti eri rehuja alku- ja loppukasvatukseen. Rehun sulavan lysiinin lisäyksen vaikutuksia tutkittiin kuitenkin myös yhdellä rehulla ruokittaessa. Sulavan lysiinin lisäys 5,5 grammasta 9,4 grammaan rehuyksikössä paransi sikojen kasvua suoraviivaisesti, kun ne kasvatettiin 25 kilon painosta 110 kilon painoon. Tämä johtui lysiinilisäyksen vaikutuksesta alkukasvatuksessa. Loppukasvatusjaksolla siat kasvoivat jo 1000 grammaa päivässä kun rehunsulavan lysiinin pitoisuus oli 6,5 grammaa rehuyksikössä. Sulavan lysiinin lisäys ei parantanut ruhon lihakkuutta. Sika tarvitsee lysiinin lisäksi myös muita välttämättömiä aminohappoja. Niiden tarve ilmaistaan useimmiten suhteessa lysiiniin. Treoniini on useimmilla ruokinnoilla sikojen kasvua toiseksi rajoittavin aminohappo. Treoniinin ja lysiinin riittävää suhdetta selvitetään kokeessa, jossa siat ruokitaan liemimäistä ohravalkuaisrehua sisältävällä rehulla. Tutkittavina tekijöinä ovat ohutsuolisulavan treoniinin suhde lysiiniin (0,50/0,55, 0,55/0,60, 0,60/0,65 alku-/loppukasvatusrehuissa) ja ohravalkuaisrehun käyttömäärä (23/16 ja 15/10 % alku-/loppukasvtusrehuissa).
Vastaava tutkija
Siljander-Rasi Hilkka Hankkeen kesto 1998 - 2002
Asiasanat
lysiini, sulava raakavalkuainen, lihasika
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|